Vertaisen, eli saman asian tai tilanteen kokeneen vanhemman tuki on äärimmäisen tärkeä apu kuntoutettavalle vanhemmalle. Saman kokemuksen jakaminen auttaa sekä hyväksymään että ymmärtämään kuntoutuksen tärkeyden ja luo uskoa tilanteesta selviytymiseen.
Olemme reilun vuoden ajan rakentaneet yhdessä asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa vertaistoimintaa ensikodin perheille ja nostaneet sen osaksi yhteisön työmuotoa. Vertaistoiminnan käynnistäminen ei ollut yksinkertaista, koska ensikodin vanhempien ja henkilökunnan kokemus vertaistuesta on vähäistä. Lisäksi elimme vielä keskellä pandemian tuomaa eristystä.
Vertaistoiminnan kehittämisen myötä loimme uuden asiakasprosessin, jossa vertaisasiantuntijuus on osana ensikotikuntoutusta ja työyhteisöä. Kehittämisprojekti vaikutti myös positiivisena muutoksena vanhempien sekä työntekijöiden asenteisiin.
Vertaisuus ja yhdessäolo antavat voimaa
Ensikodin ydin on yhdessä tekeminen, ja arjen haasteista pusketaan läpi yhteisvoimin. Yhteisökuntoutus voi olla kuitenkin este ensikotiin muuttamiselle. Yhteiselo muiden vanhempien kanssa tuntuu pelottavalta, koska oma elämäntilanne voi hävettää.
Toisen ensikotivanhemman tuki on merkittävää juuri silloin, kun asiakas tulee ensikotiin vastoin tahtoaan. Silloin vertaisasiantuntijan kokemukset hänen saamastaan tuesta motivoivat uutta asiakasta ottamaan apua vastaan. Vertaiselta on myös helpompi pyytää apua ja tukea, koska hänellä on kokemusta samoista elämäntilanteista.
”Kotiutuminen oli suuri muutos, kun yhtäkkiä oli kotona yksin lapsen kanssa, jäi ikävä henkilökuntaa, silloin vertainen olisi ollut isona apuna.” Ensikodista muuttanut äiti
Kokemus ensikodin yhteisöön kuulumisesta ja muiden selviytymistarinoiden kuuleminen antavat uskoa omaan selviytymiseen. Olennaista vertaisasiantuntijan roolissa on, että molemmat vanhemmat tietävät jakavansa yhteisen kokemuksen. Oma elämäntarina ei kuulostakaan enää niin häpeälliseltä, kun kuulee toisen samankaltaisen tarinan. Näin syntyy jaettu ymmärrys, jonka ainoastaan vertainen voi saavuttaa.
Ensikotikuntoutuksen jälkeiselle vertaistuelle on myös usein tarvetta, sillä kotioloissa eteen voi tulla uusia haasteita tai kysymyksiä.
Parantava kokemus itseluottamukselle
Vertaistuen avulla opitaan puhumaan avoimesti myös kielteisistä tunteista, joista on usein jouduttu vaikenemaan. Kehittämisprojektin aikana ymmärsimme, että muiden hyväksynnän saanut ja kuulluksi tullut vanhempi voi paremmin ottaa itse vastuun omasta selviytymisestään.
Merkittävänä asiana ensikodin vanhemmat nostivat vertaisuuden merkityksen omalle vanhemmuudelle. Toisen asiakkaan vastaavanlaiset tunteet auttavat vanhempia olemaan itselleen armollisia. On myös erityisen merkittävää, että ensikodissa huomataan ryhmänä vauvojen kehitys ja jokaisen vauvan erityisyys. Kun toiset vanhemmat ja työntekijät ihailevat lasta, saa oma vauva ihan uuden merkityksen vanhemman mielessä.
”Ihmisen on oltava ensin arvokas muiden silmissä voidakseen olla sitä omissa silmissä.”
Kehittämisprojektin ja oman pitkän työkokemukseni pohjalta voin todeta, että vertaisuus näyttäytyy eri tavalla sekä ensikotikuntoutuksen että vanhemman oman selviytymisprosessin vaiheissa. Tärkeänä kohtana näen kuntoutuksen alun, jossa vertaisuus antaa voimia ja motivoi sitoutumaan ensikotikuntoutukseen. Myöhemmin vertaisen rooli voi laajentua.
Itselleni merkittävin tulos oli, että ensikotikuntoutuksen aikana ei ole viisasta toimia toisen kuntoutuksessa olevan vanhemman vertaisasiantuntijana. Vertaisapu pitää rakentaa siten, että vertaisvanhempi on käynyt läpi oman kuntoutusprosessinsa ja sen avulla voimaantunut niin yksilönä kuin vanhempana.
Maria Kronlund
ensikotipalveluiden lähijohtaja
Kirjoittaja työskentelee Turun ensi- ja turvakoti ry:ssä ensikotipalvelujen lähijohtajana. Hänen erityissosiaaliohjauksen YAMK:n opinnäytetyönsä ”Voimaannuttavan vertaistoiminnan kehittäminen Turun ensikodissa” julkaistiin huhtikuussa 2022.