Perheryhmäkoti on nuoren koti. Näin ei aina ole ollut. Alun perin perheryhmäkodit perustettiin väliaikaiseksi paikaksi, jossa nuoret asuvat, kunnes saavat perheensä Suomeen. Ennen 2010-luvun lakimuutoksia moni nuori vielä sai perheensä Suomeen. Nykyisin perheenyhdistäminen toteutuu harvoin. Itsenäiseen elämään tukeminen on yhä tärkeämpi osa perheryhmäkotien toimintaa.
Perheryhmäkotien nuoret ovat kaikki erilaisia, ja heillä kaikilla on omat yksilölliset tarpeensa. He ovat usein eläneet valtaosan elämästään muualla kuin kotonaan. Suurimmalla osalla nuorista on ollut perhe, josta he ovat syystä tai toisesta joutuneet erilleen. Pakomatkalle lähdön taustalla on sota- ja kriisiolosuhteita, väkivaltaa ja vainoa.
Ikävä on iso osa nuorten elämää. Ihmissuhteet ovat tärkeitä. Nuorilla on usein paljon kavereita, mutta vähän ystäviä. Elina Turjanmaan tutkimuksessa nuorten kaverisuhteista selvisi, että maahanmuuttajataustaiset nuoret viettävät aikaa usein omissa porukoissaan. Toisille nuorille taas on helppoa saada ystäviä ja kavereita taustoista huolimatta. Kavereiden kotoutumisneuvoista ei ole pelkästään hyviä kokemuksia.
Viranomaisten, järjestöjen ja hankkeiden kautta on pyritty järjestämään nuorille tukiperheitä, tukihenkilöitä ja ystäviä. Suurimpana haasteena on, että suurin osa pakolaisnuorista on enemmän kiinnostunut työllistymisestä ja opiskelunsa edistämisestä kuin yhteiskunnan tarjoamista tukitoimista ja tukihenkilöistä. Nuoret tarvitsevat enemmän ymmärrystä ja empatiaa, vähemmän auttamista ja sympatiaa.
Osallisuus ja työ motivoivat perheryhmäkotien nuoria
Perheryhmäkotien nuoret ovat motivoituneita opiskelemaan ja tekemään työtä. Suomalaisen yhteiskunnan, koululaitoksen ja palvelujärjestelmän ymmärtäminen tuottaa tuskaa, ei pelkästään nuorille, mutta myös perheryhmäkotien, kuntien ja oppilaitosten työntekijöille. Yhdessä pyritään eteenpäin, alati muuttuvan yhteiskunnan pyörteissä.
Osallisuuden tunne on tärkeää nuorille. On tärkeää ymmärtää mitä tapahtuu ja miksi. Jokaisella tulee olla tunne siitä, että voi vaikuttaa siihen, mitä omassa elämässään tapahtuu. Harvalla nuorella on ongelmia sääntöjen noudattamisen kanssa. Usein ongelmat johtuvat väärinymmärryksestä ihmisten välillä.
Nuoret tarvitsevat paljon tukea kotoutuessaan yhteiskuntaan kielellä, jota vasta opettelevat. Tärkeintä on turvallinen suhde tuttuihin aikuisiin ja huumori, joka on isossa roolissa perheryhmäkodin arjessa.
Lähes kaikki Turun perheryhmäkodin entisistä asukkaista opiskelee tai on töissä. Nuoret ovat työllistyneet monenlaisille aloille, muun muassa rakennusalan yrittäjiksi, hoitajiksi, lääkäreiksi ja poliitikoiksi. Osa heistä on yksineläviä, osa perheenäitejä ja -isiä. Osa on saanut perheensä Suomeen, jotkut ovat tavanneet perhettään maailmalla, mutta moni jatkaa elämäänsä Suomessa yksin.
Työ perheryhmäkodissa on yhteistyötä yhteiskunnan eri tahojen ja toimijoiden kanssa. SOTE-uudistus, maakuntauudistus ja lakimuutokset vaikuttavat perheryhmäkotien toimintaan, mutta kukaan ei tiedä vielä millä tavoin. Tämä on tuttua perheryhmäkodeissa. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti.
Tatu Iisakkila
Kirjoittaja työskentelee Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkodissa vastaavana ohjaajana. Tatu Iisakkilan Yamk opinnäytetyö Perheryhmäkodin laadukas työ julkaistiin joulukuussa 2019.
Blogi on julkaistu Kotouttaminen.fi -blogisivustolla 12.10.2018
