Kotoutuminen Suomeen on ollut minulle tummaihoisena nuorena haasteellista, mutta samalla myös antoisa kokemus. Saavuin maahan alaikäisenä ilman huoltajaa ja jouduin heti sopeutumaan uuteen ympäristöön, uuteen kulttuuriin ja uuteen elämänmuotoon. Aluksi oli vaikeaa ymmärtää suomalaista tapakulttuuria ja kieltä, mutta vähitellen aloin oppia, ymmärtää, hyväksyä ja sopeutua uuteen ympäristöön.
Yksi parhaista asioista kotoutumisessa ovat olleet koulutusmahdollisuudet. Suomessa on erinomainen koulutusjärjestelmä, joka tarjoaa kaikille mahdollisuuden opiskella ja kehittää itseään riippumatta siitä kuka olet ja mistä olet tullut. Koulussa sain tukea opettajilta, koulukavereilta ja kotona ohjaajilta, jotka auttoivat minua oppimaan suomen kieltä ja sopeutumaan uuteen ympäristöön. Koulutuksen avulla olen saanut hyvän perustan tulevaisuutta varten ja mahdollisuuden unelmieni tavoitteluun.
Suomi on myös turvallinen maa asua. Tunsin oloni turvalliseksi heti saavuttuani maahan, ja olen saanut apua ja tukea niin viranomaisilta kuin ystäviltäni. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa monia mahdollisuuksia nuorille, ja olen saanut mahdollisuuden osallistua erilaisiin harrastuksiin ja tapahtumiin, jotka ovat auttaneet minua integroitumaan yhteiskuntaan.
Vaikka kotoutuminen onkin ollut pääosin positiivinen kokemus, en voi sivuuttaa myöskään negatiivisia puolia. Rasismi ja ennakkoluulot ovat valitettavasti osa suomalaista yhteiskuntaa, ja olen kohdannut niitä omalla kohdallani useita kertoja. Se on ollut vaikeaa ja loukkaavaa, mutta olen pyrkinyt pysymään vahvana ja puolustamaan itseäni sekä oikeuksiani.
Toivon hartaasti, että jonain päivänä kaikki ihmiset voisivat elää rauhassa ja hyväksyä toisensa sellaisina kuin he ovat, ilman ennakkoluuloja ja syrjintää
Toinen vaikea osa kotoutumisessa on ollut sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan tummaihoisena nuorena. Olen joutunut kohtaamaan ennakkoluuloja ja syrjintää, mikä on vaikeuttanut sopeutumista ja integroitumista yhteiskuntaan.
Olen kuitenkin päättänyt olla antamatta periksi ja taistella oikeuksieni puolesta, koska haluan oppia ja ymmärtää, miten täällä toimitaan ja mitkä ovat tämän yhteiskunnan normit ja arvot. Haluan tuntea oloni osaksi tätä yhteisöä ja luoda verkostoja ja ystävyyssuhteita täällä. Lisäksi haluan menestyä ja saavuttaa omat tavoitteeni tässä yhteiskunnassa, ja uskon, että sopeutuminen ja integroituminen ovat avain siihen, koska elämäni täällä auringon alla ei ole aina ollut ruusuista.
Syrjintä, tribalismi ja hyväksytyksi tulemisen puute ovat aina olleet osa jokapäiväistä elämääni lapsuudesta lähtien. Olen pienestä pitäen rakentanut vahvan kuoren ympärilleni, jotta en antaisi kenenkään päästä minuun käsiksi, vaan jatkaisin eteenpäin ja käsittelisin kohtaamiani vaikeuksia. Vaikka olen oppinut selviytymään ja kestämään vaikeuksia, sydämeni on silti täynnä surua ja tuskaa siitä, että maailma voi olla niin julma ja epäreilu paikka. Toivon hartaasti, että jonain päivänä kaikki ihmiset voisivat elää rauhassa ja hyväksyä toisensa sellaisina kuin he ovat, ilman ennakkoluuloja ja syrjintää.
Kaiken kaikkiaan kotoutuminen Suomeen on ollut haasteellinen, mutta samalla myös opettavainen ja antoisa kokemus. Olen oppinut paljon itsestäni ja ympäröivästä maailmasta, ja vaikka matka ei aina ole ollut helppo, olen kiitollinen kaikista niistä mahdollisuuksista ja tuesta, jotka olen saanut. Olen ylpeä siitä, että olen onnistunut kotoutumaan Suomeen ja rakentamaan elämäni täällä.
Michel Amani
Kirjoittaja on Turun ensi- ja turvakoti ry:n kouluttama kokemustoimija
