Väkivallan uhka tai sille altistuminen aiheuttaa lapselle merkittäviä haittoja. Molemmat vaikeuttavat tutkitusti lapsen kehitystä ja kasvua, aikaansaavat sosiaalista syrjäytymistä ja kohottavat riskiä väkivallan kierteen ylisukupolvistumiseen. Pahimmillaan väkivalta voi johtaa jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Me voimme jokainen omalla toiminnallamme edesauttaa turvallisen kasvuympäristön toteutumista kiinnittämällä erityistä huomioita lasten oikeuksien toteutumiseen.
Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Sirkku Opacic pohtii blogissaan lasten oikeuksien toteutumista silloin kun lapseen on jo kohdistunut rikos, tai hän on todistanut väkivaltaa.
Tilastokeskuksen mukaan vanhempien lapsiinsa kohdistama perhe- ja lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt. Vuonna 2019 24,3 prosenttia kaikesta tietoon tulleesta lapsiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta oli vanhempien aiheuttamaa. Tilastot eivät kerro koko totuutta, sillä niihin sisältyy ainoastaan viranomaisten tietoon tulleet tapaukset. On tärkeää tiedostaa, ettei läheskään kaikkea lähisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa ilmoiteta. Syitä siihen on monia. Esimerkiksi viimeisin kouluterveyskysely kertoo, että lapsen tavallisin syy olla kertomatta väkivallasta on, ettei sitä pidetä niin vakavana. Lapset ja nuoret tarvitsevat helposti saatavilla olevaa tietoa ja tukea omista oikeuksistaan.
Näkymättömät lapset
Tiedon lisäksi tarvitaan tunnistamista ja rohkeutta puuttua. Tilastojen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi ne lapset, jotka joutuvat usein kodeissa tapahtuvan lähisuhdeväkivallan todistajiksi. Erityisesti koronapandemian myötä voidaan olettaa näiden väkivaltaa todistavien lasten lukumäärän nousseen. Samoin kuin väkivallan uhrin, myös väkivaltaa todistavan lapsen kohdalla riski erilaisiin mielenterveyden häiriöihin, riskikäyttäytymiseen sekä syrjäytymiseen nousee merkittävästi. Kuitenkin rikosprosessin näkökulmasta katsottuna väkivaltaa kokeneen ja todistavan lapsen oikeudet ovat Suomessa vielä erilaiset ja eriarvoiset.
Lapset ja nuoret tarvitsevat helposti saatavilla olevaa tietoa ja tukea omista oikeuksistaan
Elisa Silvennoisen väitöksestä vuodelta 2020 käy ilmi, ettei rikosprosessissa lapsen asemaa käsitetä oikeuksien haltijana, vaan lapsen oikeuksia saatetaan rajoittaa ilman selkeää lakiin perustuvaa sääntelyä. Rikosprosessia pitäisi tarkastella lapsen oikeuksien näkökulmasta ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa kaikille lapsille taattujen oikeuksien tulisi toteutua myös rikostutkinnassa.
Lapsen asema on parempi Ruotsissa
Ruotsissa astuu heinäkuun alussa voimaan uusi laki, jossa lähisuhdeväkivaltaa todistanut lapsi on rikosoikeudellisesti rikoksen uhrin asemassa. Uuden lain mukaan lapsen väkivallan todistamisesta voidaan tehdä rikosilmoitus, ja sen voi tehdä esimerkiksi lapsi itse. Tämä on tarpeen, sillä esimerkiksi monet vanhemmat eivät eri syistä lähde väkivaltaisesta suhteesta. Todistajan aseman sijaan lasta pidetään nyt selkeästi uhrina eli asianomistajana, jolloin hänen oikeusturvansa parantuu. Asianomistajana lapsella on oikeus edustajaan, joka valvoo hänen etuaan sekä esitutkinnassa että oikeudenkäynnissä. Lapsella on siis oikeus huomattavasti suurempaan suojaan ja tukeen kuin aiemmin.
Väkivaltaa kokevien ja sitä todistavien lasten oikeuksiin vaikuttaa suuresti se, miten me tunnistamme, suhtaudumme ja toimimme lähisuhdeväkivaltakysymysten äärellä. Myös olemassa oleva lainsäädäntö linjaa kuinka asiaan tulisi suhtautua. Yhteiskunnalla on merkittävä valta ja velvollisuus huolehtia niistä toimenpiteistä, jotka tukevat lapsiuhrin ajankohtaista ja myöhempää selviytymistä. Toteutuakseen tämä edellyttää tiivistä moni- ja ylialaista yhteistyötä, jota onneksi vahvasti jo rakennetaan.
Toiminnanohjaaja Sirkku Opacic,
Rikosuhripäivystys, Turun ensi- ja turvakoti
Kirjallisuutta
Barn som bevittnar brott 2021
Brodén (M), Anne Marie 2010: Barn som målsägande.
Kouluterveyskysely 2019
Laajasalo, Taina; Korkman, Julia; Rajala, Rika (2020) Lapsiin kohdistuvien väkivaltarikosten tutkintaa nopeutettava. THL Päätösten tueksi 3/2020
Lähisuhdeväkivalta koronaepidemian aikana. Haaste lehti 1/2021
Silvennoinen, Elisa 2020:Lapsen oikeudet ja lapsiasianomistajan rooli esitutkinnassa
Tilastokeskus, Rikos ja pakkokeinotilasto 2020
Väkivallaton lapsuus Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025
