Mun perhe oli osa Pinjan kuntoutusyhteisöä hieman vajaa 8 kuukautta. Aluksi mulle ja puolisolle puhuttiin kolmen kuukauden jaksosta, mutta myöhemmin selvisi, että hoitojakso on kaikilla vähintään puolen vuoden pituinen. Ajatus kolmesta kuukaudesta tuntui aluksi ikuisuudelta. Jälkikäteen ajateltuna kuntoutusmatka oli kuitenkin kuin lasten liukumäki – hauska mutta lyhyt.
Pinjan yhteisökuntoutuksen aloittaminen oli mulle helppoa, koska olin jo aiemmin selättänyt päihderiippuvuuden ja sopeudun muutenkin menneisyyteni takia hyvin erilaisiin ympäristöihin. Heti aluksi tajusin laittaa kuntoutusyksikössä näkemäni asiat tärkeysjärjestykseen, eli tärkeintä oli olla mun puolison tukena ja rohkaista häntä kuntoutumaan.
Henkilökohtaisesti vaikeinta oli sulattaa ajatusta ympärillä olevista korvaushoitoa saavista asukkaista. Mulle ja perheelle korvaushoito on yhtä kuin huumeiden käyttöä, jossa erona on vain se, että korvaushoito on yhteiskunnan sallimaa ja rahoittamaa. Käytännössä korvaushoitoa saavat perheet viettävät siis aikaa lastensa kanssa päihtyneinä. Huomasin kuitenkin onneksi, että Pinjassa kaikki asukkaat vaikuttivat selviltä minä vuorokauden aikaan tahansa, ja ajan kuluessa selvisi, että yhteisössä voidaan enimmäkseen todella hyvin. Samaa ei voi sanoa kokemukseni mukaan kaikista tuntemistani korvaushoidon piirissä olevista vanhemmista.
Aluksi ajatus hoitojaksosta tuntui ikuisuudelta, mutta jälkikäteen ajateltuna kuntoutusmatka oli kuitenkin kuin lasten liukumäki – hauska mutta lyhyt.
Ihminen kehittyy juuri siihen suuntaan, johon haluaa
Olen nykyään pitkälti sama ihminen kuin Pinjaan tullessani. Pidän luonnostaan yhteisössä elämisestä ja sellaiselle elämälle oli mulle tilausta. Pinjassa kommuuniasuminen on hyvähenkistä ja täysin päihteetöntä. Se todellakin kannatti kokeilla ja kokea. Omalla kohdallani en voi puhua suoranaisesti kuntoutumisesta, koska suhtaudun edelleen päihteisiin samoin kuin tänne tullessa, eli kielteisesti. Lähinnä olen saanut lisäsyitä elää päihteettömästi, koska olen kuullut muiden kertomuksia erittäin jyrkistä alamäistä elämän varrella.
Kuntoutuksen aikana mulle konkretisoitui, miten erilaiset traumat voivat pahimmillaan ja vähässäkin määrin vaikuttaa ihmisen käytökseen ja turmella minäkuvan tiedostamatta. Ihminen tottuu tiettyihin käytösmalleihin eri tilanteissa ja uskoo, että hänen persoonansa on yksinkertaisesti jollakin tavoin virheellinen, eikä tajua asioiden johtuvan paljon syvemmältä. Mieli vain toistaa kerran opittua ja luotua totuutta. Lasta on voitu kerta toisensa jälkeen syyttää jostain viasta saaden hänet uskomaan siihen niin vakaasti, ettei lapsi osaa enää kyseenalaistaa häntä itseäänkin häiritsevää piirrettä tai toimintamallia. Hän tarttuu sitten toistuvasti luomaansa pakokeinoon eri tilanteissa. Kaikki opittu on kuitenkin muutettavissa. Ihminen voi kehittyä juuri siihen suuntaan, johon haluaa. Ensin pitää vain luoda mielikuva uudesta, ja sen jälkeen uskoa siihen täysillä.
Pinja on laajentanut mun perspektiiviä. Muut asiakkaat ja ohjaajat – just te ootte antaneet paljon, enkä vaihtaisi siitä mitään. Ohjaajat auttavat asiakkaita kasamaan heidän palasiaan menneisyydestä nykyisyyteen itselle ymmärrettäväksi isoksi kuvaksi. Muut asukkaat ovat kuunnelleet mun elettyä elämääni ja olen saanut kuulla muiden elämänpolusta yhteisökokouksissa. Kiitän tsemppaavista sanoista ja erityisesti rakentavista palautteista, joita tuli paljon ja avoimesti. Tää kaikki opettaa ihmisen näkemään paremmin itsensä. Omalle itselleen sokeutuu, jos ei kuuntele myös muita. Koen, että jos en nyt ole tehnyt isoa harppausta ja kasvua ihmisenä, ainakin olen matkalla siihen. Nykyään tiedostan, mitä haluan itsessäni kehittää ja teen töitä sen eteen, että voisin olla vielä kivampi, olla just minä.
Pinjassa kaikki etenee jouhevasti ja hyvällä fiiliksellä
Pinjan yhteisössä meidän lapsi tottui vaihtelevaan ympäristöön, uusiin ihmisiin ja hälinään ympärillä. Vanhempina me ollaan saatu myös hyviä vinkkejä tuleviin kehitysvaiheisiin ja opimme, mihin kiinnittää kehityksessä erityisesti huomiota. Pinjassa leikittiin ja laulettiin, ja ympäristö antoi lapselle paljon positiivista energiaa. Tulevaisuudessa meidän perheen haaste onkin, miten ylläpitää tätä kaikkea positiivisuutta ja mihin pääsisi vastaavan hälinän ja leikin keskelle.
Itse saavutin paremman päivittäisen vireystilan jopa talviaikaan, koska ruokavalio parani ja opin syömään terveellisemmin. Lisäksi sain suoritettua tuomioni, eikä mitään isompia sakkoja pitäisi olla enää tulossa, kiitos siitä Pinjan sosiaalityöntekijälle Peetulle. Ja kiitos Peetu myös siitä, että ajokortin hankkiminen etenee ja se tuntuu ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen jopa melko helposti saavutettavalta tavoitteelta.
Myös taloudellinen vakaus tuntuu olevan lähempänä, kun työhaastattelukin on jo sovittuna. Muutenkin on ollut positiivista hoitaa asioita, kun Pinjassa kaikki tuntuu etenevän jouhevasti ja hyvällä fiiliksellä.
Ihminen voi kehittyä juuri siihen suuntaan, johon haluaa. Ensin pitää vain luoda mielikuva uudesta, ja sen jälkeen uskoa siihen täysillä.
Yhteisössä ketään ei jätetä yksin
Tää on ollut hienoa ja pitkä matka, joka on kuitenkin henkilökunnan ansiosta tuntunut vähän kuin lasten liukumäeltä eli hauskalta, mutta nopeasti lasketulta. Kun miettii, kuinka alussa kolmen kuukauden hoitojakso jo ajatuksena tuntui ikuisuudelta, pitkältä tunnelilta, jonka päässä havaitsi hädin tuskin haaleaa valoa. Valo kirkastui kuitenkin nopeasti ja ajan kulku loppua kohden vain kiihtyi. Viimeinen kuntoutuskuukausi meni todella nopeasti ja yhtäkkiä pitääkin sitten jo lähteä pysyvästi kotiin.
Pinjassa mä nautin erityisesti siitä, että sain tehdä koko poppoolle ruokaa kaikella rakkaudella. No – joskus aika paljon myöhässä, kun vatsat kurnivat, mutta sekin ymmärrettiin. Kiitos ymmärryksestä, kiitos teidän kiitoksistanne ja hyvästä mielestä! Toivon, että Pinjassa pidetään yllä ja rakennetaan yhteisöhenkeä jatkossakin, jotta kaikkien olisi mahdollisimman kiva olla siellä. Auttakaa toisianne ja jakakaa hyvää mieltä rakentavilla keskusteluilla, koska yhteisön ilmapiiri on yhtä kuin kaikki sen asukkaat.
Ei jätetä ketään yksin, koska se yksi on te kaikki. Kiitos, että oon tullut kohdelluksi tasavertaisesti. Pinjan yhteisö on täynnä tärkeitä ja hienoja tyyppejä ja tuntuu haikealta lähteä, mutta toivottavasti tavataan taas pian!
