Vuoden vaihteessa jännitettiin sote-toimintojen osalta hyvinvointialueille siirtymistä. Miten kaikki jatkuu? Kenen vastuulla mikäkin asia tai asiakasryhmä on? Onko palvelut saavutettavissa paremmin vai huonommin kuin aiemmin? Vastaako uudistus siihen tarpeeseen, mihin sitä vuosi- ja hallituskausitolkulla valmisteltiin?
Kaiken valmistelun taustalla on ollut ajatus asiakkaiden paremmista, tarkoituksenmukaisista ja oikea-aikaisista palveluista. Siitä, että nykyisillä resursseilla saataisiin aiempaa paremmin hyödynnettyä osaamista ja yhdessä tekemistä yli sektorirajojen. Integraatio tulisi todelliseksi niin, että asiakas huomioitaisiin kokonaisvaltaisesti, eikä häntä tarkasteltaisi vain osakokonaisuuksien kautta objektina.
Siirtyminen hyvinvointialueille on onnistunut vaihdellen, mutta eteenpäin mennään vahvasti. Varsinais-Suomen hyvinvointialue ansaitsee kiitokset siitä, miten järjestöt on huomioitu valmistelussa ja otettu mukaan osaksi vuoropuhelua muiden toimijoiden kanssa. Järjestöjen rooli sekä sote-puolella että yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta on olennainen.
Kun kyseessä on järjestöjen rahoitus, puhutaan äärettömän tärkeästä asiasta sekä kansalaisyhteiskunnan että apua ja tukea tarvitsevien ihmisten näkökulmasta.
Järjestörahoitus linjattiin pidettäväksi tietyllä tasolla viime hallituskaudella
Yhteistyö, keskinäinen sopiminen ja sitä kautta sitoutuminen yhteiseen – niistä on moni hyvä asia tehty. Näistä lähtökohdista tulee myös nyt valmisteilla olevan hallitusohjelman koostua.
Viime eduskuntavaalikaudella parlamentaarinen työryhmä linjasi veikkausvoittovarajärjestelmän lakkauttamisen, jonka osana sitouduttiin kuitenkin järjestöjen rahoituksen tason säilyttämiseen tietyllä tasolla. Tämä kaikki tehtiin yhdessä eri puolueiden kesken ja sillä ajatuksella, että se pitää tulevaisuudessa, oli kevään vaalitulos mikä tahansa. Tämä on parlamentaarisen työskentelyn peruslähtökohta.
Nyt kun hallitusneuvotteluja käydään ja valtion taloutta tasapainotetaan isosti, kuuluukin uhkaavasti sellaista puhetta, että aiemmin sovittuun ei välttämättä sitouduttaisikaan järjestörahoituksen osalta.
Järjestönä olemme sitoutuneet tehtyihin linjauksiin ja luotamme, että myös muut toimijatahot, hallitusneuvotteluissa mukana olevia myöten, tekevät samoin.
Kuka pettää aiemman luottamuksen ja miksi? Tai edes uhkaa sillä?
Parlamentaarisesti valmistelluilla asioilla on ollut erityisasema juuri siitä syystä, että mukana päätöksiä on ollut tekemässä kaikki eduskuntapuolueet, ei vain kulloinkin hallitusvastuussa olevat. Näitä työryhmiä on harvoin, mutta sitäkin tärkeämmissä asioissa, jotta pitkäjänteisyys asioiden suhteen voidaan turvata.
Kun kyseessä on järjestöjen rahoitus, puhutaan äärettömän tärkeästä asiasta sekä kansalaisyhteiskunnan että apua ja tukea tarvitsevien ihmisten näkökulmasta.
Me haluamme rakentaa tulevaisuuden yhteiskuntaa yhdessä hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden kanssa. Me haluamme tehdä pitkäjänteistä työtä auttaaksemme niitä, jotka apua tarvitsevat. Me tiedämme olevamme tärkeä osa toimivaa ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Jotain sellaista, mitä ei voi tai kannata aina edes euroilla mitata. Me teemme työtä, jotta hyvinvointialueiden idea toteutuu ja jokainen tulee kohdatuksi inhimillisesti ja kokonaisvaltaisesti. Me olemme sitoutuneet tehtyihin linjauksiin ja luotamme, että myös muut toimijatahot, hallitusneuvotteluissa mukana olevia myöten, tekevät samoin.
Heli Paasio
toiminnanjohtaja
Turun ensi- ja turvakoti ry
