Keväällä kolme vuotta sitten aloitimme työskentelyn NEA-naiserityisyys asunnottomuus -hankkeessa. Usea eri toimija monelta paikkakunnalta yhdisti osaamisensa, ja yhdessä tekemisen kautta lähdettiin kehittämään asunnottomien tai asunnottomuusuhan alla olevien naisten asumisen turvaamista. Turussa NEA-hanketyö kohdentui Turun ensi- ja turvakodissa asuvien naisten kanssa tehtävään työhön. Tavoitteena oli asiakkaiden taloudenhallinnan tuen vahvistaminen.
Yhteistyössä Helsingin Oulunkylän ensikodin ja Ensi- ja turvakotien liiton osahankkeiden kanssa syntyi asiakastyön tueksi malli, joka vahvistaa raha-asioiden puheeksi ottoa asiakkuuden eri vaiheissa.
Hanketyön vaikutuksena arjessa puhutaan rohkeammin rahasta
Taloudenhallinta koettiin yhdistyksessä tärkeäksi aiheeksi, ja ”Rahat puheeksi”-koulutus järjestettiin kaikille vauva-, kriisi- ja väkivaltatyön sekä eroauttamisen työntekijöille. Arjessa hanketyö näkyy muun muassa raha-asioiden lisääntyneessä puheeksi otossa ja talousasioiden miettimiseen käytetyn ajan lisääntymisessä. Ensikodin yhteisössä raha-asiat nostetaan nykyään yhdeksi keskustelun teemaksi.
Taloudenhallinnan lisäksi toimme esiin turvalliseen asumiseen liittyviä ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä ja väkivallan puheeksi oton. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle turvallisen kodin löytymiseen voi vaikuttaa esimerkiksi se, sijaitseeko uusi asunto katutasoa ylempänä. Asiakkaan voi olla myös vaikea itse tunnistaa kaikkia kokemiaan väkivallan muotoja, ja fyysisestä väkivallasta kertoessa voi ilmetä myös muun tyyppistä väkivaltaa. Taloudellinen väkivalta on yleinen väkivallan muoto ja siksi asiakkaalta pitäisi aina kysyä myös raha-asioista.
Traumat vaikuttavat asumisen onnistumiseen
Hankkeessa kerättiin tietoa naisten asunnottomuuteen vaikuttavista tekijöistä. Yhdeksi käännekohdaksi naisen elämässä nousi lapsen sijoitus, jolloin asunnon saamisen mahdollisuudet usein heikkenevät ja tuki lastensuojelusta loppuu. Lapsensa menettänyt äiti tarvitsee erityistä tukea sijoituksesta selviytymiseen, eivätkä tarjolla olevat kriisimajoitukset useinkaan ole riittäviä. Ensikodeissa tähän tilanteeseen on kiinnitetty huomiota ja siihen on varauduttu asiakkaalle tarjottavalla intensiivisellä tuella.
Traumaattiset kokemukset vaikuttavat asumisen onnistumiseen. Traumat näkyvät arjessa ja toimintakyvyssä eri tavoin esimerkiksi asiakkaalta puuttuvassa arjen hallinnassa tai kykenemättömyydessä asettaa rajoja. Saapuminen sovittuihin tapaamisiin voi olla asiakkaalle haastavaa, tai asunnon saatuaan asiakas voikin kokea itsenäisen asumisen ahdistavana ja hän palaa vanhaan elämäntyyliinsä. Traumainformoitu työote koetaan tärkeäksi tueksi talous- ja asumisasioiden kanssa tehtävässä työssä.
Näistä ja muista hankkeen aikana kerätyistä havainnoista ja hyvistä käytännöistä on saatavilla lisää tietoa NEA-hankkeen julkaisusta ”Kohti kotia ja turvaa – Naiserityisyys asunnottomuustyössä”.
Anne Ahtola-Poiesz
Hanketyöntekijä, NEA-osahanke
NEA-hanketta koordinoi Y-säätiö ja muut osahankkeet: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Helsingin ensikoti ry, Ensi – ja turvakotien liitto, Sininauhasäätiö, EJY ry, A-klinikkasäätiö sekä Vailla vakinaista asuntoa ry. Yhteistyössä olivat mukana myös Espoon, Helsingin, Vantaan, Tampereen ja Turun kaupungit, Monika-Naiset liitto ry ja Kriminaalihuollon tukisäätiö.
Lisää tietoa ja hyviä käytäntöjä:
-NEA-hankkeen aikana kehitetty Talousasiat haltuun ensikodissa -prosessityökalu löytyy Innokylästä.
-NEA-hanke julkaisi (2020) ”Kohti kotia ja turvaa – Naiserityisyys asunnottomuustyössä” -artikkelikokoelman, johon on koottu tietoa naisten erityisistä tarpeista, hankkeen aikana syntyneitä havaintoja sekä hyviä käytäntöjä naisten kanssa tehtävässä työssä.
– Kuusiosainen, kuunneltava koulutuspaketti (2021) löytyy Asunto ensin -sivuston aineistopankista. Äänessä ovat sekä ammattilaiset että kokemusasiantuntijat.
Koulutuspaketin osioiden teemoina ovat:
Johdatus naiserityisyyteen
Väkivallan yhteys naisten asumiseen
Traumakokemusten yhteys naisten asumiseen
Häpeä ja stigma
Sosiaaliset suhteet
Hyvät käytännöt naisten kanssa tehtävässä työssä
