Suomi on valittu kuusi vuotta peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Maailman onnellisimman maan titteliä horjuttaa kuitenkin tieto siitä, että Suomi on tutkimusten mukaan Euroopan unionin yksi väkivaltaisimmista maista naisille. Miten on mahdollista, että maailman onnellisimmassa maassa vähintään joka kolmas nainen kohtaa väkivaltaa lähisuhteessaan? Todellista lukumäärää on mahdoton tietää, sillä lähisuhdeväkivallan uhreista tulee julki vain murto-osa.
Lähisuhdeväkivalta on hyvin moninaista. Se voi olla henkistä, fyysistä, seksuaalista, taloudellista, digitaalista, vainoamista, uskonnollista tai kulttuurista väkivaltaa. Yksinkertaisesti muotoiltuna kaikki teot, jotka ovat tehty toista satuttamaan, kontrolloimaan tai pahoittamaan mieltä, ovat väkivaltaa.
Miten on mahdollista, että maailman onnellisimmassa maassa vähintään joka kolmas nainen kohtaa väkivaltaa lähisuhteessaan?
Lähisuhdeväkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa, sillä se alkaa usein hiljalleen ja ajan mittaan siitä tulee osa arkea. Itselle rakkaan ihmisen käytöstä yrittää usein hyväntahtoisena ymmärtää, mutta todellisuudessa kenenkään vaikea elämäntilanne, stressi, vaikea lapsuus tai masennus eivät oikeuta väkivaltaan. Lähisuhdeväkivalta loukkaa ihmisoikeuksia ja se on vakava tasa-arvo ongelma, sillä se perustuu usein epätasa-arvoisiin valtasuhteisiin. Vuonna 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan 75 % lähisuhdeväkivallan uhreista on naisia.
Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa uhrille moninaisia ongelmia
Lähisuhdeväkivallan uhrille kokemus on väistämättä traumaattinen, sillä väkivallan tekijä on ollut uhrin läheinen. Kun turvalliseksi ja luotettavaksi koettu ihminen aiheuttaa niin fyysistä kuin henkistä turvattomuuden tunnetta on paluu entiseen, toisen koskemattomuutta kunnioittavaan suhteeseen, kaukainen ajatus.
On inhimillistä, että lähisuhdeväkivallan kaltaisen traumaattisen kokemuksen jälkeen uhrin voimavarat ja jaksaminen hiipuvat. Lähisuhdeväkivallan kokeminen aiheuttaakin uhrilla usein mielenterveysongelmia ja masennusta fyysisten kärsimysten lisäksi. Lähisuhdeväkivallan aiheuttamat monenlaiset terveysongelmat lisäävät väistämättä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttöä. Näiden lisäksi myös oikeuspalveluiden käyttö lisääntyy. Tämä tarkoittaa sitä, että jo valmiiksi ruuhkautuneet ja paljon työvoimaa sitovat palvelut, kuten lastensuojelu, turvakodit sekä poliisi- ja oikeusjärjestelmän palvelut ruuhkautuvat entisestään ja lisäävät yhteiskunnan kustannuksia.
Lähisuhdeväkivallan aiheuttamat monenlaiset terveysongelmat lisäävät väistämättä yhteiskunnan kustannuksia.
Emme pysty kokonaan kitkemään naisiin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa pois, mutta jokaisen uhrin on tärkeä tietää, että apua on saatavilla. Suomessa toimii tällä hetkellä lähes kolmekymmentä turvakotia ympäri maata. Turvakodin ohjaajina kuljemme asiakkaidemme rinnalla kriisissä ja annamme keskustelutukea heidän kokemuksiinsa.
Jokaisen lähisuhdeväkivallan uhrin on hyvä tietää, että heidän tunteillaan ja kokemuksillaan on väliä. Eivätkä he ole yksin.
Juulia Lempiäinen
ohjaaja, turvakoti
