Ensimmäinen joulu eron jälkeen – Löytääkö joulupukki tien molempiin koteihin?

Vaikka omasta erostani on jo useampi vuosi, muistan edelleen, miltä tuntui suunnitella erilaista joulua eron jälkeen.

Ensimmäisenä eron jälkeisenä jouluna lapseni olivat isällään. Minä puolestaan suuntasin niin kauas perinteisestä jouluhulinasta kuin vain voin. Selvisin ensimmäisestä lapsettomasta joulusta sen avulla. 

Ensimmäinen joulu eron jälkeen voi tuntua hyvinkin erilaiselta, jopa vaikealta. Raskaan tilanteesta voi se, kun omia perinteitä ei ole vielä ehtinyt muodostua ja samalla mielessä kaihertavat muistot menneistä perhejouluista. Lapselle on vaikea selittää äitinä, miksei äiti ja isä ole samassa joulupöydässä – samalla vakuutellen, että joulupukki löytää tiensä molempiin koteihin.  

Joulun taika ei ole kiinni täydellisyydestä – se syntyy pienistä, lämpimistä hetkistä ja rakkaudesta. Lapsi muistaa vuosien päästä vain naurun, joulupiparit ja yhdessä vietetyn ajan. Tämä voi olla uuden alun joulu, täynnä pieniä ilon pilkahduksia ja toivoa tulevasta. Se ei tunnu toivolta ja ilolta ehkä siinä hetkessä, mutta kun katsoo aikaa taaksepäin muutaman vuoden kuluttua, mielen valtaavat lämpimät muistot.  

Monenlaiset tunteet uudenlaisen jouluvieton äärellä ovat luonnollisia. Lapsi saattaa kaivata toista vanhempaa, ja itsekin saattaa kokea haikeutta. On tärkeää antaa tilaa näille tunteille ja muistaa, että ne kuuluvat osaksi muutosta. Samalla joulussa on tilaa myös uusille tavoille, jotka voivat vähitellen kasvaa omalta tuntuviksi perinteiksi. Ehkä se on erityinen joululaulu, jonka laulatte yhdessä, tai uudenlainen tapa koristella joulukuusi, jonka vain te tunnette. 

Lapsille joulu on ennen kaikkea rakkauden ja läsnäolon juhla. He eivät odota täydellisiä pöytäliinoja tai kalleimpia lahjoja. Tärkeintä on, että he tuntevat olevansa turvassa ja rakastettuja. Pienet asiat, kuten yhteiset leikkihetket, kuuman kaakaon nauttiminen kynttilänvalossa tai piparien koristelu, voivat olla juuri niitä merkityksellisimpiä hetkiä, joita lapsi kantaa mukanaan aina aikuisuuteen saakka. 

Oloa helpottaa ajatus siitä, että oman joulun ei tarvitse näyttää samalta kuin muiden. Kaikkea ei tarvitse väkisin järjestää yksin tai pyrkiä korvaamaan menetettyjä hetkiä täydellisyydellä. On täysin hyväksyttävää pyytää apua läheisiltä tai antaa osan järjestelyistä jäädä vähemmälle. Joulu ei kuulu olla suoritus, vaan se rakentuu tunteeseen, joka syntyy yhdessäolosta. 

Kahden kodin joulu voikin olla lapselle mahdollisuus kokea joulu kahdella eri tavalla. Lapsen kanssa voi etukäteen keskustella siitä, miten päivän järjestelyt suunnitellaan, jotta hänelle tulee turvallinen olo. Joskus pienet asiat, kuten soitto toiseen kotiin tai iltasatu etäyhteyden kautta, voivat helpottaa lapsen ikävää ja tehdä olosta miellyttävämmän. 

Vaikka ensimmäinen joulu olisi erilainen kuin ennen, se voi silti olla yhtä lämmin ja merkityksellinen. Joulun taika ei katoa muutoksista – se löytää vain uusia tapoja ilmetä. Iloitaan pienistä hetkistä ja luodaan omannäköiset juhlat! 

”Hyvän joulun avaimet”

Kirjoittaja toimii yhdistyksen vapaaehtoisena.