Turvakodissa lapsen väkivallasta selviytymistä tukevat leikit ja rutiinit

Turvakotiin perheensä kanssa asiakkaaksi saapuvat lapset ovat vähintäänkin altistuneet väkivallalle, mutta usein myös itse joutuneet kokemaan väkivaltaa. Valtaosa lapsen kokemasta väkivallasta tapahtuu lapsen omassa perhepiirissä ja lähisuhdeväkivallan aiheuttaja on usein toinen vanhempi tai vanhemman puoliso.

Lapsiin kohdistuva väkivalta on yleisimmin

• henkistä, kuten syyttämistä, alentamista, haukkumista, vähättelyä tai uhkaamista
• kuritusväkivaltaa, kuten repimistä, nipistämistä tai tukistamista.
• laiminlyöntiä, kuten hygienian tai ravinnon puutetta ja piittaamattomuutta lapsen turvallisuudesta

Perheen saapuessa turvakodille lapset otetaan huomioon jo alkuhaastattelussa. Haastatteluhuoneessa on pienimmille lapsille oma leikkinurkkaus, ja haastatteluhetki on lyhyt. Lasten kuullen ei käydä keskusteluja perheen aikuisen kokemasta väkivallasta.  Joskus lapsella on kuitenkin kova tarve kertoa omin sanoin tapahtumista ja silloin tälle tarpeelle annetaan tietenkin tilaa.

Turvakodilla lapsi on tärkeä asiakas

Turvakotijakson alussa lapsi saa halutessaan valita oman turvapehmolelun ja hänelle tehdään oma turvakotikansio. Kansiossa kerrotaan lapsen ikätasoisesti turvakodista ja siellä noudatettavista säännöistä ja se käydään yhdessä läpi joko vanhemman tai ohjaajan avulla. Lapselle myös nimetään omaohjaaja samaan tapaan kuin aikuisellekin. Lapsi tapaa omaohjaajaa säännöllisesti turvakotiasumisen aikana.

Väkivaltatyöskentely lapsen kanssa on usein leikkimistä, kirjojen lukemista ja lapsille tarkoitettujen tehtävien tekemistä kunkin lapsen ikätason mukaisesti. Leikeissä, kuten nukkekoti- ja pehmoleluleikit, maalaaminen ja piirtämien, pystytään käsittelemään lapsen kotitilanteeseen liittyviä tunteita.

Leikkien aikana lapsille opetetaan myös turvataitoja sekä oikean ja väärän, turvallisen ja turvattoman, kosketuksen tunnistamista esimerkiksi kuvaharjoituksin. Työskentelyn tarkoituksena on kasvattaa itsevarmuutta ja minäpysyvyyden tunnetta. Avain luottamussuhteen luomiseen lapsen kanssa on lapsen toiveiden kunnioittaminen.  Joskus tapaamisten aikana pelataankin jalkapallo, leivotaan tai tehdään koruja. Tärkeintä on, että lapsi tuntee olonsa hyväksi.

Koko perheen yhteisissä tapaamisissa suunnitellaan tulevaisuutta varten kodin sääntöjä ja uusia kiukun näyttämistapoja, joihin jokainen perheenjäsen sitoutuu.

Arkirytmin säilyttäminen tukee lapsen mielenterveyttä

Vanhemman jaksaminen kriisitilanteen takia on usein alentunut ja ylipäänsä käsillä oleva uusi tilanne voi aiheuttaa lapsessa oireilua ja käytöksen lisähaasteita.

Ohjaajan työhön kuuluu vanhemmuuden tukeminen, joka tarkoittaa tiedon antamista väkivallan ja sille altistumisen vaikutuksesta lapseen ja miten ne voivat lapsen käytöksessä ja puheessa näkyä.

Lapsella voi olla esimeriksi

• normaalia levottomampaa käytöstä ja kielenkäyttöä
• uhmaa, tunteiden purkauksia
• läheisyyden kaipuuta, painajaisia tai selittämättömiä vatsakipuja

Vanhemman kanssa keskustellaan kriisitilanteessa lapsen mielenterveyttä tukevista asioista, kuten arkirytmin ylläpitämisestä turvakodilla olon aikana. Lapsen on hyvä ulkoilla, leikkiä ja käydä koulussa tai päiväkodissa mahdollisuuksien mukaan. Myös tavalliset arjen rutiinit auttavat, kuten nukkumaanmenoaikojen noudattaminen ja ruokarytmin ylläpitäminen.

Turvakodilla vanhempaa kannustetaan myös rehellisyyteen aina lapsen ikätaso huomioiden. Turvakodissa ei ”lomailla” tai asuta ”hotellissa”, vaan lapselle kerrotaan, että turvakoti on väliaikainen asumispaikka, kunnes aikuiset ovat saaneet järjesteltyä asioitaan. Muistutamme vanhempia myös rajaamaan tietyt puheet ja keskustelut pois lasten korvilta.

Lastensuojeluilmoitusta ei kannata pelätä – sillä kartoitetaan avuntarvetta

Se, että jokaisesta turvakodille tulleesta lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus saattaa säikäyttää vanhemman, joka pohtii turvaan tuloa tai on jo hakeutunut turvakodille.

Lastensuojeluilmoituksen tarkoitus on huomioida lapsen etu ja saada yhteys sosiaalipalveluihin, jotta perheen avuntarve voidaan kartoittaa. Se ei tarkoita esimerkiksi automaattista huostaanottoa, joka usein on vanhemman pelkona asiasta puhuttaessa.

Sosiaalityöntekijän tapaamisella isossa roolissa on lapsen etu ja tarpeet sekä vanhemman toiveiden kuuleminen ja sitä kautta oikeanlaisen avun saaminen perheelle.

Turvasuunnitelma tuo turvaa ja luottamusta

Kuten aikuiselle, myös lapsen kanssa tehdään turvasuunnitelma ennen turvakotijakson loppua. Turvasuunnitelmassa pohditaan yhdessä lapsen kanssa turvallisia aikuisia ja miten toimia silloin, kun pelottaa tai lapsi tunnistaa tilanteen turvattomaksi. Muistutamme lasta aina aikuiselle kertomisen tärkeydestä.

Jotta turvan tunne säilyisi turvakodista lähdön jälkeen, saa lapsi mukaansa turvakodista saadun turvapehmolelun sekä kaikki omaohjaajatapaamisilla tehdyt askartelut ja teokset. Teokset voi ripustaa omaan uuteen huoneeseen muistuttamaan turvasta tai sänkyyn voi laittaa itse koristellun turvatyynyliinan.

Vanhempien parisuhteen ilmapiiri määrittää paljon, minkälaisen lapsuuden lapsi saa kokea ja on aina aikuisen vastuulla turvata lapsen kasvuympäristö. Siksi lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja sen puheeksi otto on erityisen tärkeää. Kysy lapselta ”Mitä sinulle kuuluu?”. Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen kodin, jossa kasvaa.