Raskausaika ja varhaislapsuus vaikuttavat ratkaisevasti aivojen kehitykseen ja siten lapsen myöhempään hyvinvointiin ja selviytymiseen elämän eri vaiheissa. Vauva-aikana luodaan perusta lapsen itsetunnolle, kyvylle olla suhteessa toisiin ja selvitä vaikeista tilanteista. Tämä perusta rakentuu pitkälti vanhemman ja vauvan välisessä suhteessa. Vauvan aivojen terve kehitys tarkoittaa kirjaimellisesti vauvan ja vanhemman välistä hyvää suhdetta
Vauvaa hoitavan vanhemman on itse voitava riittävän hyvin
Lähtökohtaisesti syntyvä ihminen on vasta ihmisen aihio. Se millaiseksi lapsen käsitys itsestä, omasta selviytymisestä ja toisista muodostuu, on vahvimmin häntä hoitavien ihmisten varassa. Saadakseen parhaat mahdolliset lähtökohdat tulevaan hyvinvointiin, vauvaa hoitavan vanhemman on voitava itse riittävän hyvin. Kun vanhempi antaa vauvalle varauksetonta rakkautta, läsnäoloa ja keinoja rauhoittua ja säädellä omia oloja, vauva on turvassa useimmilta onnellista elämää estäviltä asioilta. Turvassa kasvanut vauva on myöhemmin helpommin suojassa kiusaamiselta, syrjäytymiseltä, psyykkisiltä sairauksilta ja riippuvuuksilta kuin turvattomissa olosuhteissa kasvanut vauva. Kasvuolosuhteet muuttuvat turvattomiksi, kun vanhempi ei voi hyvin.
On vaikea olla vauvalle hellästi läsnä, kun mieltä kuormittavat murheet ja huolet
Vauvat syntyvät vaihteleviin perhetilantilanteisiin. On perheitä, joissa vanhemmuuden perustehtävä, läsnäolo, tunnesäätely ja rakkaus ropsahtelevat vauvalle kuin itsekseen. Sitten on perheitä, joissa vanhempien hyvä tahto olla vauvalle paras mahdollinen vanhempi on haastatettuna eri tavoin. On vaikeaa olla vauvalle hellästi läsnä, kun mieltä kuormittavat omat murheet ja huolet. Pienen vauvan vanhempi, joka kamppailee esimerkiksi oman mielenterveytensä, jaksamisensa, parisuhdeongelmien, talousvaikeuksien tai päihdeongelman kanssa, on pulassa.
Avun pyytäminen ei kuulu nykyvanhemmuuteen
Suomalaiseen vanhemmuuteen kuuluu vahvasti pärjääminen. Apua ei ole helppo pyytää tai se ei tunnu kuuluvan hyvään vanhemmuuteen. Hyvän vanhemmuuden kuvaan kuuluu helposti ajatus selvitä itse, vaikka mikä olisi. Neuvolaan mennään yhä herkästi näyttämään, että kaikki on hyvin, vaikkei kukaan perheessä enää tietäisi, miksi ihmeessä vauva haluttiinkaan, viikkoihin ei ole nukuttu tai juuri mikään ei suju. Häpeä perheen sisällä olevista vaikeuksista voi olla valtava ja kynnys puhua niistä ylitsepääsemätön. Samalla unohtuu, että asiat, joista mieluiten vaietaan, ovat kaikkia ihmisiä koskettavia hankaluuksia. Ei ole ihmistä, joka olisi suojassa elämän kuormituksilta.
Neuvolaan mennään herkästi näyttämään, että kaikki on hyvin, vaikkei kukaan perheessä enää tietäisi, miksi vauva haluttiinkaan
Me Turun ensi – ja turvakoti ry:n vauvatyön ammattilaisina olemme näköalapaikalla vauvaperheiden kokemien haasteiden äärellä. Yhdistys ylläpitää kahta ympärivuorikautisesti toimivaa ensikotia (Turun Ensikoti ja ensikoti Pinja) ja tarjoaa vauvaperheille monenlaista avopalvelua. Baby Blues vastaa uupuneiden vauvaperheiden hätään ja Olivia-yksikkö päihteiden liikakäytön kanssa kamppailevien vanhempien tuskaan. Eroauttamistyö Siltaan voi mennä parisuhdepulmissa. Vaikka monenlaista apua on tarjolla, kynnys vastaanottaa sitä on suuri, sillä kukaan ei halua olla vanhempi, joka tarvitsee apua vanhemmuuteensa.
Älä käännä katsettasi – vauvat eivät voi odottaa
Koronapandemian väistyessä olemme ammattilaisina huolissamme niistä vauvaperheistä ja raskaana olevista, joiden hätä ei ole tullut näkyväksi yhteiskunnan ollessa suljettuina. Vetoammekin kaikkiin meihin. Meihin sosiaali- ja terveydenalan ammattilaisiin, meihin ihan tavallisiin ihmisiin, jotka kohtaamme toistuvasti tai sattumalta vauvaperheitä ja raskaana olevia, joiden hyvinvoinnista herää huoli. Älä käännä katsettasi pois. Ota huoli puheeksi. Kerro, että apua olisi saatavilla. Vauvat eivät voi odottaa.
Jos vauvan ensimmäinen elinvuosi kuluu ilman, ettei hän tule nähdyksi ja tunnesäädellyksi, hänestä kasvaa lapsi, jonka menetykset vauvavuonna näkyvät myöhempinä haavoina ensin leikki-iässä, myöhemmin koulussa ja sittemmin aikuisuuden selviytymiskyvyssä.
Heidi Helmiluoto, sosionomi (YAMK), ensikoti Pinjan lähijohtaja
Maria Kronlund, sosionomi (YAMK), ensikotipalveluiden lähijohtaja
