Ensikodin toiminnan ydin on yhdessä tekeminen. Arjen haasteissa pusketaan eteenpäin koko ensikotiyhteisön voimin. Yhteisökuntoutus voi kuitenkin olla myös este ensikotiin muuttamiseen. Yhteiselo muiden vanhempien kanssa voi tuntua pelottavalta, koska oma elämäntilanne hävettää.
Vertaisuudessa yhteinen jaettu kokemus vahvistaa tunnetta ymmärretyksi tulemisesta, mutta tämän edellytyksenä on kyky kertoa kokemastaan ja kyky kuunnella muita. Ensikotiin ohjautuvilla nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä, sillä heillä on usein taustalla traumaattisia kokemuksia kuulluksi ja nähdyksi tulemisessa.
Ensikodin yhteisökuntoutuksessa harjoitellaan päivittäin sitä, mitä on kuulua ryhmään ja tulla nähdyksi omana itsenään. Asiakas kohtaa samalla vertaisiaan, toisia ihmisiä, jotka ovat kamppailleet tai yhä kamppailevat samanlaisten asioiden parissa. Vertainen antaa toivoa selviytymisestä eri tavalla kuin henkilö, jolla ei ole omakohtaista kokemusta.
Muiden selviytymistarinat motivoivat kuntoutumiseen
Vertaisen tuki on erityisen merkittävää juuri silloin, kun asiakasvanhempi tulee ensikotiin vastoin tahtoaan. Kokemus ensikodin yhteisöön kuulumisesta ja muiden selviytymistarinoiden kuuleminen antavat uskoa omaan selviytymiseen ja motivoi ottamaan tukea vastaan. Vertaisen tukea on myös helpompi ottaa vastaan kuin ulkopuolisten.
Olennaista vertaisasiantuntijan roolissa on, että molemmat tietävät jakavansa yhteisen kokemuksen. Oma elämäntarina ei kuulostakaan enää niin häpeälliseltä, kun kuulee toisen samankaltaisen tarinan. Näin syntyy jaettu ymmärrys, jonka ainoastaan vertainen voi saavuttaa.
Vertaisuudella on merkitystä myös pitkän ensikotikuntoutuksen jälkeen. Ensikodissa vanhemmat tottuvat aina läsnä olevaan seuraan ja apuun. Kun kotona tulee vanhemmuuteen liittyviä haasteita tai kysymyksiä, niin vertaisen tuki on erityisen tärkeää ja arvokasta.
Vertaiset rohkaisevat ja kannustavat
Vertaiset rohkaisevat omien tarinoidensa avulla asiakkaita puhumaan avoimesti vaikeista ja käsittelemättömistä tunteista, joista on usein jouduttu vaikenemaan. Kokemuksesta tiedämme, että kun vanhempi on saanut muiden hyväksynnän ja tullut kuulluksi, hän voi ottaa itse vastuun omasta selviytymisestään.
Ensikodin vanhemmat kertovat vertaisuuden olevan merkityksellistä omalle vanhemmuudelle. Toisen vastaavanlaiset tunteet auttavat vanhempia olemaan itselleen armollisia. Ensikodissa huomataan myös vauvojen kehitys ja jokaisen vauvan erityisyys. Kun toiset vanhemmat ja työntekijät ihailevat vauvaa, saa vauva ihan oman merkityksen vanhemman mielessä.
Jasmin Mäntylä, ensikodin vertaisasiantuntija
Maria Kronlund, lähijohtaja, ensikoti ja Baby Blues -toiminta
