Jokaisella lapsella on oikeus elää suojassa ja ilman syrjintää

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989, ja se tuli lainvoimaiseksi Suomessa vuonna 1991. Sopimus koskee kaikkia lapsia, joita sen mukaan ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään huolenpitoon ja suojeluun.Suomen perustuslaissa säädetään lisäksi yhdenvertaisuudesta ja sen edistämisestä sekä syrjinnän kieltämisestä.Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen kaikissa toiminnoissa huolehditaan sekä yleissopimuksen että perustuslain toteutumisesta. Toiminnassamme otetaan huomioon erityisesti lasten ja perheiden tarpeet ja hyvinvointi.

Ulkomaalaistaustaisia oppilaita kiusataan kaksinkertaisesti muihin verrattuna

Huolenpidon ja suojelun lisäksi lapsen oikeuksien yleissopimuksessa korostetaan mm. yhdenvertaisuutta ja sen toteutumista esimerkiksi kieltämällä lapsen syrjinnän hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, taustan tai mielipiteiden vuoksi.Vaikka lapsen oikeuksista säädetään laissa, valitettavasti se ei aina tarkoita sitä, että oikeudet toteutuisivat riittävästi arjessa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman koulukyselyn perusteella koulukiusaamista koetaan kaikilla kouluasteilla, mutta tuloksissa korostuu erityisesti sukupuolivähemmistöihin sekä maahanmuuttajataustaisiin kohdistuva kiusaaminen.

Aikuinen, puutu epäkohtiin ja asiattomaan kohteluun, kun sellaista havaitset

Kyselyn mukaan ulkomaalaistaustaiset oppilaat kokevat kiusaamista jopa kaksinkertaisesti suomalaistaustaisiin oppilaisiin verrattuna. Kyselyn tulokset herättävät suurta huolta lapsista sekä erityisesti vähemmistöihin kuuluvista, kuten maahanmuuttajataustaisista lapsista. Jos jokainen aikuinen kantaisi vastuun lapsen oikeuksien sopimuksen turvaamisesta, olisivatko kyselyn lukemat näin korkeita?

Lasten oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla

Vähemmistöihin kohdistuvasta kiusaamisesta puhuminen voi tuntua haastavalta, sillä lasten yhdenvertaisuutta pyritään vaalimaan korostamatta esimerkiksi lasten taustaa, etnisyyttä tai sukupuolta. Tarkoitusperä näissä tilanteissa voi olla hyvä, mutta ilmiöstä puhumatta jättämisellä voi olla vahingollisiakin seurauksia. Koulukiusaaminen voi jättää pahimmillaan elinikäisiä arpia. Jokaisella lapsella on oikeus käydä koulua ilman kiusaamista. Kyse on kuitenkin lapsen oikeuksista, joita jokaisen on velvollisuus noudattaa.Lapsien oikeuksien viikkoa vietetään jälleen 20.–26. marraskuuta. Vuoden 2023 viikon teemana on lapsen oikeus hyvinvointiin, erityisenä huomiona mielen hyvinvoinnin näkökulma. Lapsen oikeuksien viikko muistuttaa jälleen jokaisen velvollisuudesta huolehtia lapsen hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisesta. Mitä siis voimme tehdä? Lapsen oikeudet ovat niin jokaisen ammattilaisen kuin aikuisen ja vanhemman asia.Kiinnitä huomiota, miten itse omassa arjessasi edistät lapsen oikeuksia sekä millaisena esimerkkinä toimit muille. Puutu epäkohtiin ja asiattomaan kohteluun, kun sellaista havaitset. Puhu avoimesti ja kysy, jos et tiedä.Emmehän jätä ketään yksin.Blogin kirjoittajat työskentelevät ohjaajina ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden alaikäisten pakolaisnuorten perheryhmäkodissa Turun ensi- ja turvakoti ry:ssä. Yhdistyksen perheryhmäkodit tarjoavat turvaa ja kodinomaista huolenpitoa ilman huoltajaa maahan tulleille alle 18-vuotiaille nuorille heidän yksilölliset tarpeensa huomioiden.