Kun kahdesta tulee kolme – parisuhde uuden äärellä

Parisuhteen kuormittuminen odotus- ja vauva-aikana on tavallista. Kun kaksi ihmistä pyrkii samaan aikaan sopeutumaan yhteen elämänsä suurimmista muutoksista, koskettaa se väistämättä myös heidän välistä suhdettaan.

Vauvan syntymän jälkeen puolisoina olemisen rinnalle syntyy vanhemmuus ja parisuhde alkaa usein muotoutua uudella tavalla. Vauvan syntymä ei siis ainoastaan lisää perheenjäsenten määrää yhdellä, vaan tuo mukanaan uusia rooleja, odotuksia ja vastuita – sekä uudenlaisia tapoja suhtautua itseen, kumppaniin ja yhteiseen elämään.

Mitä parisuhteessa tapahtuu, kun kahdesta tulee kolme?

Vauvan synnyttyä huomio kohdistuu luonnollisesti pieneen ihmiseen. Vauvan tarpeisiin on vastattava: hän tarvitsee syliä, hoivaa, lohdutusta, ravintoa ja läsnäoloa. Huomio siirtyykin väistämättä aiemmin arjen keskipisteenä olleesta parisuhteesta vauvaan. Ja niin sen kuuluukin olla.

Silti yksi elämän ihmeellisimmistä tapahtumista voi tuoda kumppanin samaan aikaan lähemmäs ja tuntua myös loitontavan häntä.

Parisuhteen muuttuminen ei itsessään tarkoita, että suhteessa olisi jotakin vialla. Se kertoo siitä, että perheessä on meneillään merkittävä kehitysvaihe. Kahden aikuisen on opeteltava uudenlainen tapa olla yhdessä ja yhteydessä toisiinsa samalla, kun he opettelevat vanhemmuutta pienelle ihmiselle.

Parisuhteen näkökulmasta vauva-aikaa voisikin ajatella eräänlaisena uudelleenjärjestäytymisen aikana. Uusia toimintatapoja ei ehkä vielä ole löytynyt, mutta vanhatkaan eivät enää täysin toimi. Silloin molemmat voivat tarvita tavallista enemmän armollisuutta ja ymmärrystä – sekä toisiaan että itseään kohtaan.

Yhteinen aika muuttaa muotoaan

Mitä tapahtuu niille hetkille, joissa ennen vaihdettiin päivän kuulumisia, katsottiin toista silmiin tai oltiin kiireettömästi yhdessä ilman, että kukaan ympärillä tarvitsi mitään?

Entä mitä tapahtuu silloin, kun molemmat ovat väsyneitä – ehkä eri tavoin, mutta väsyneitä kuitenkin? Toinen saattaa kaivata läheisyyttä juuri silloin, kun toinen tarvitsee hetken omaa rauhaa. Molemmat voivat tehdä parhaansa ja silti kokea, etteivät aina tule nähdyiksi tai kuulluiksi.

Voisiko tällaisissa hetkissä yrittää säilyttää uteliaisuuden toisen kokemusta kohtaan, vaikka oma maailma olisi täynnä uudenlaista vastuuta, voimakkaita tunteita ja väsymystä?

Yhteyteen hakeutumisen ei aina tarvitse tarkoittaa pitkää keskustelua tai erityisesti järjestettyä yhteistä aikaa. Joskus se voi olla yön jälkeen vaihdettu ymmärtävä katse, pieni kosketus ohimennen tai kysymys: Miten voit tänään?

Pienetkin hetket voivat muistuttaa siitä, että kaiken uuden keskellä olemme edelleen myös me.

Uusia puolia toisessa – ja suhteessa

Vanhempien kanssa käymissäni keskusteluissa olen usein kuullut siitä, kuinka yhteinen lapsi tuo parisuhteeseen myös uudenlaista merkitystä, rakkautta ja arvostusta.

Puolisossa saattaa hiljalleen huomata puolia, jotka eivät ole aiemmin päässeet samalla tavalla näkyviin. Toisen tapa kantaa vastuuta, lohduttaa vauvaa tai osoittaa huolenpitoa voi herättää ihailua, hellyyttä ja kiitollisuutta.

Pienet sanat rakentavat yhteyttä. Miltä tuntuisi sanoittaa tätä kaikkea toiselle ääneen?

Vauva-arjessa puhumisen tärkein tehtävä ei ehkä aina ole ongelmien ratkaiseminen. Joskus tärkeämpää on yhteyden säilyttäminen. Kun kerromme toisillemme, mitä ajattelemme, tunnemme, tarvitsemme ja arvostamme, rakennamme siltaa niiden hetkien yli, jolloin väsymys, kiire ja arjen vaatimukset uhkaavat kasvattaa etäisyyttä.

Sanojen ei tarvitse olla suuria. Niiden vaikutus voi silti olla yllättävän suuri.

Millaiseksi meidän suhteemme saa kasvaa?

Parisuhde ei vauva-aikana ehkä näyttäydy pitkinä keskusteluina kynttilänvalossa tai suurina romanttisina eleinä. Ehkä läheisyys löytyykin juuri tavallisen arjen keskeltä: kysymisestä, kuuntelemisesta, jakamisesta ja kohtaamisesta.

Parisuhde etsii muuttuvissa elämäntilanteissa uusia tapoja olla olemassa. Kaiken ei tarvitse jatkua samanlaisena kuin ennen, jotta suhde voisi olla hyvä ja merkityksellinen.

Muutosten keskellä kaikkea ei tarvitse jäsentää yksin. Vauvaperheohjaus tarjoaa maksutonta matalan kynnyksen keskustelutukea, jossa voit yhdessä toisen vanhemman kanssa pysähtyä vauva-arjen herättämien ajatusten, tunteiden ja kysymysten äärelle.

Keskusteluissa on tilaa niin vanhemmuuteen kuin parisuhteeseenkin liittyville muutoksille.

Tavoitteena on auttaa löytämään arjen keskelle lisää ymmärrystä, yhteyttä ja voimavaroja uudenlaisessa elämäntilanteessa.