Apu alkaa tiedosta
Tilaa uutiskirje!
Liity uutiskirjeen tilaajaksi ja saat ensimmäisenä tietoa perheiden tueksi suunnatuista palveluista ja tapahtumista.
Hae apua myös kesällä – katso, miten autamme
Suurin osa Turun ensi- ja turvakoti ry:n palveluista on avoinna ja tavoitettavissa myös kesäaikaan. Älä jää esimerkiksi odottamaan tilanteen muuttumista, jos koet lähisuhdeväkivaltaa, perheesi on erokriisissä tai arki vauvan kanssa ei suju. Moni asia mutkistuu odottaessa, siksi on hyvä hakea apua mahdollisimman nopeasti.
Jos et tiedä, mihin palveluun olla yhteydessä oman asiasi kanssa, lue Apua sinulle.
Katso alta, miten autamme eri työmuodoissa kesän aikana.
Kriisi- ja väkivaltatyö
Turun turvakodista saa apua ja suojaa silloin, kun läheinen on uhkaava tai väkivaltainen. Turvakoti on avoinna ympäri vuorokauden ja tarkoitettu sekä naisille että miehille ja heidän kanssaan tuleville lapsille. Jos kotonasi on perheen lisäksi lemmikkieläimiä, kysy turvakodista toimintaohjeet myös lemmikkien turvaan saattamiseksi. Ota yhteyttä: 02 513 4100 tai turvakoti@tuentu.fi.
Lisätietoja: Turvakoti
Maksutonta keskusteluapua, kun perheessä on ollut lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen hyvinvointiin perheen kriisitilanteessa. Lähisuhdeväkivaltatyö Pilari on auki koko kesän arkisin 8–16. Ota yhteyttä: pilari@tuentu.fi tai p. 046–875 3296
Lisätietoja: Lähisuhdeväkivaltatyö Pilari
Nollalinja, apua väkivaltaan. Ilmainen auttava puhelin, jonne voit soittaa mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Puh: 080 005 005. Lisätietoja ja chat: Nollalinja
Nettiturvakoti auttaa väkivallan kaikkia osapuolia tarjoamalla tietoa ja keskustelutukea perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ja siitä selviytymisestä.
Vauva- ja lapsiperhepalvelut
Maksutonta keskustelutukea raskaana oleville ja vauva- ja taaperoperheille. Meiltä saat tukea jaksamiseen ja vauva-arjen sujumiseen sekä varhaisen vuorovaikutuksen syntymiseen. Työntekijän tavoitat numerosta: 050-575 8184 tai sähköpostitse: vauvaperheohjaus@tuentu.fi. Vauvaperheohjaus on kesätauolla 14.7.–27.7.2025 välisenä aikana.
Lisätietoja: Vauvaperheohjaus
Apua odottaville äideille tai pikkulapsiperheille, kun oma tai kumppanin päihteiden käyttö mietityttää. Apua voi hakea nimettömänä ja se on maksutonta. ETMA-työntekijä voi tulla työpariksi myös ammattilaisille.
Ota yhteyttä: Tuuli Neittamo, tuuli.neittamo@tuentu.fi, p. 050-406 0844 tai Laura Räsänen, laura.rasanen@tuentu.fi, p. 050-379 9700.
Toiminta kesätauolla 14.7.–27.7.2025 välisenä aikana.
Lisätietoja: Olivian etsivä ja matalankynnyksen työ (ETMA)
Lapsilähtöistä päihdekuntoutusta avohoidossa oleville äideille ja alle 3-vuotiaiden lasten perheille, jotka eivät tarvitse laitoskuntoutusta.
Päihdetyön Pidä kiinni® avopalveluyksikkö Olivia auki koko kesän lukuun ottamatta 14.7.–27.7. ja tavoitettavissa parhaiten kello 8–16 arkipäivisin.
Paikkatiedustelut ja lisätietoja: Minna Backlund minna.backlund@tuentu.fi, p. 050-572 4215, Laura Räsänen, laura.rasanen@tuentu.fi, p. 050-379 9700.
Lisätietoja: Pidä kiinni® avopalveluyksikkö Olivia
Turun ensi- ja turvakoti ry:n ensikoti sekä Pidä kiinni® päihde-ensikoti Pinja ovat auki 24/7 koko kesän. Huom. kuntoutukseen haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimen kautta.
Lisätietoja ja paikkakyselyt: Ensikoti Pinja ja Turun ensikoti
Eroauttaminen
Maksutonta apua ja tukea lapsiperheille vanhempien eron eri vaiheisiin. Yhteydenottopyynnöt: silta@tuentu.fi ja sähköinen puhelinajanvaraus . Eroauttamistyö Silta on avoinna koko kesän.
Lisätietoja: Eroauttamistyö Silta
Tapaamispaikka Tenavatupa tarjoaa perheille lasten valvottuja ja tuettuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja. Tavoitteena on tukea lapsen ja erossa asuvan vanhemman suhdetta turvallisessa ja lapsen hyvinvointia edistävässä ympäristössä.
Lisätietoja: Tapaamispaikka Tenavatupa
Chatit auttavat nopeasti
Ensi- ja turvakotien liiton chatit moneen elämäntilanteeseen, kuten väkivaltaan, lapsiperheen erotilanteeseen, vauvan unipulmiin ja muihin vauvaperheen haasteisiin tai kun päihteet aiheuttavat huolta.
Lisätietoja ja kesäajan aukiolot: Ensi- ja turvakotien liiton chatit.
Ensi- ja turvakotien liiton lasten ja nuorten chat on tarkoitettu kaikille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Chat on auki arkipäivisin klo 15–19 ja vastaamassa ovat Ensi- ja turvakotien liiton koulutetut työntekijät.
Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja korjaaminen tarvitsee erityistä osaamista
”Mä olin suhteessa, joka ei ehkä ollut ihan normaali.”
”Mä en tiedä oonko nyt oikeessa paikassa.”
”Epämääräinen möykky ahdistaa, enkä oikein saa kiinni, mitä se on.”
Näin alkaa moni asiakkuus lähisuhdeväkivallan avopalvelussa Pilarissa. Kaikki tietävät mitä tapahtui, kun tulee lyödyksi. Kaikki tietävät, että lyöminen on väkivaltaa. Kaikki tietävä, että väkivalta on väärin. Niin myös jokainen meidän asiakkaamme.
16–74 vuotiaista suomalaisista 75 % on kokenut ainakin kerran elämänsä aikana lähisuhdeväkivaltaa.
Entä kun rakkain ihminen valvottaa öisin loputtomilla monologeillaan tai riistämällä peiton?
Entä kun läheisin ihminen kertoo minulle ystävällisesti, mutta jatkuvasti millaiset hiukset, vaatteet, käytöstavat olisi hyvä olla, jotta minusta pidettäisiin?
Suomalaisista parisuhdeväkivaltaa on kokenut 44 % ja lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa 65 %.
Entä kun kaikki lähtemiseni omiin harrastuksiini tai menoihini muuttuvat vuosien aikana aina hankalammiksi, milloin mistäkin syystä, vaikka minulla toki on lupa mennä niin paljon kuin haluan. Tai jokainen menoni päätyy loputtomiin riitoihin ja lopulta itse valitsen jäädä kotiin.
Entä kun minä olen se, joka aina olen tiellä ja luonteeni on loputtoman haastava, jolloin minua tönäistään vahingossa ja minulle hermostutaan niin, että katson tarpeelliseksi varoa jokaista askeltani? Mutta kaikkihan meistä suuttuvat? Kaikilla on huonoja päiviä?
Terveydenhuollon palveluissa tunnistetaan alle 1 % lähisuhdeväkivallan kokijoista.
Lähisuhdeväkivalta on usein monitahoinen vyyhti
Kysymykseen ”Oletko kokenut väkivaltaa lähisuhteessasi?” saa vastauksekseen ”Ei mua oo koskaan lyöty.” Se on monitasoisen lähisuhdeväkivaltavyyhdin alku. Se vaatii lisäkysymyksiä, aikaa, mylläämistä ja lopulta kerimistä auki. Se vaatii työntekijältä uskallusta hypätä kaihtamatta kohti ihmismielen mustia kohtia. Ei riitä, että työntekijä tietää sen, minkä asiakaskin tietää: ”lyöminen on väkivaltaa ja väärin”. Vyyhdin purkamisessa tasapainoillaan monella laudalla samaan aikaan.
Esimerkiksi, jos haluaa kokata makaronilaatikon, on ensin tiedettävä, mitä makaronilaatikko on, miltä sen pitäisi näyttää ja mistä koostua. Sen jälkeen pitää selvittää, mitä tarvikkeita ja aineksia siihen tarvitaan. Sitten tarvitaan aikaa ja rohkeutta lähteä kokoamaan tuotosta. Jostain tarvitaan motivaatio ja sitten pitäisi vielä pysyä päättäväisesti oikealla tiellä. Jos lähtee sivuraiteelle saattaakin syntyä jotain ihan muuta ja itse makaronilaatikko unohtuu. Usein syntyy vain sekametelisoppa, jos kesken makaronilaatikon valmistuksen sotkee siihen esimerkiksi kuivakakun aineksia.
Samoin, jotta asiakas voi käsitellä lähisuhdeväkivaltaa, pitää hänen tietää mitä käsittelee. Tarvitaan ainekset, muoto ja sanat. Yleensä tarvitaan ensin ohje. Koska lähisuhdeväkivalta aiheena ei ole niin miellyttävää kuin makaronilaatikko, saattavat sivuraiteet kutsua helpommin. Tarvitaan, joku, joka palauttaa lempeästi työn pariin.
Lähisuhdeväkivalta synnyttää valtavia lisäkustannuksia
Yhden lähisuhdeväkivaltaa kokeneen naisen keskimääräinen terveydenhuollon lisäkustannus vuodessa on 1024 euroa. Kun tämä summa kerrotaan viiden vuoden aikana fyysistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten lukumäärällä, saadaan lisäkustannukseksi 150 miljoonaa euroa. Jos tähän lukuun lisätään vielä henkisen lähisuhdeväkivallan aiheuttamat kulut, on lisäkustannus 861 miljoonaa euroa.
Kuuden vuoden seuranta-aikana lähisuhdeväkivallasta aiheutui terveydenhuoltoon valtavia lisäkustannuksia. Terveydenhuollon kustannukset lähtivät kuitenkin laskuun lähisuhdeväkivallan tunnistamisen jälkeen.
Työntekijänä
Minä ymmärrän, minä kuulen, minä uskon sinua.
Minä patistan, kannustan, odotan, houkuttelen, mitä vain tarvitsetkin.
Tarjoan vaihtoehtoja, uskallan kysyä ja aina tiedän, että sinäkin tiedät.
Tiedän, miksi käyttäydyt, kuten käyttäydyt. Etsimme sinun rajasi ja uskon siihen, että selviät.
Tiedän, miksi jäit ja autan sinuakin ymmärtämään sen.
Olen kuullut tämän ennenkin. Et ole ainoa, joka kokee tätä. Sinussa ei ole vikaa.
Tiedän, miten lähisuhdeväkivalta toimii.
Kun sinä pelkäät, minä uskallan, me uskallamme.
Etsitään maa jalkojen alle ja tie eteenpäin.
Lähteet
Siltala 2021, Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care
Siltala, Hisasue, Hietamäki, Saari, Laajasalo, October, Laitinen, Raitanen 2022, Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset: Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa
”Minulle perheryhmäkoti oli koti” – Turun ensi- ja turvakoti ry on saattanut satoja pakolaistaustaisia nuoria itsenäiseen elämään
Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkodin toiminta päättyy 33 toimintavuoden jälkeen heinäkuussa 2025. Syksyllä 1992 perustettu perheryhmäkoti on toiminut kotina reilulle parille sadalle Suomeen ilman huoltajaa saapuneelle nuorelle.
Entiset, jo omaan kotiin muuttaneet, asiakasnuoret ovat toiminnan päättymisestä surullisia, ja syystä. Tämän tekstin otsikon lainaus on nuorelta, joka halusi kertoa perheryhmäkodin merkityksestä hänen elämässään. Monelle nuorelle Turun Luolavuorentiellä sijainnut koti on ollut ainoa koti Suomessa, joillekin ainoa koti koko maailmassa. Moni nuori on kantanut huolta siitä, mitä ohjaajille nyt tapahtuu. Tämä kertoo paljon asiakasryhmästä. Useimmiten nuoret ovat ystävällisiä, kohteliaita ja välittäviä. Perheryhmäkodin arki onkin ollut yhteisiä hetkiä, itkua, surua, mutta enemmäkseen naurua, iloa ja oppimista.
Perheryhmäkodin nuoria yhdistää se, että he ovat erilaisia. Siksi perheryhmäkodin työn on täytynyt muovautua kaikki nämä vuodet nuorten mukaan. Kuten missä tahansa kodissa, perheryhmäkodissa on pyritty vastaamaan kunkin nuoren yksilöllisiin tarpeisiin. Se on vaatinut paljon perheryhmäkodin työntekijöiltä, koko yhdistykseltä ja yhteistyökumppaneilta. Nuoret tarvitsevat kodin, joka on monimuotoinen. Mutta tärkeintä on, että nuorista välitetään ja heistä pidetään huolta. Heillä on jatkuva ikävä perhettään ja useimmat ovat yksinäisiä.
Vasta maahan tulleina nuoret tarvitsevat uusien asioiden kokemista ja harjoittelua ilman tuomitsemista. He tarvitsevat kiintymyskeskeistä ohjausta ja kannustavaa vuorovaikutusta. Nuorten yksilöllinen kohtaaminen vaatii ohjaajilta monipuolisia taitoja. On oltava valmis kohtaamaan erilaisia traumataustoja, kannattelemaan ja ottamaan vastaan ikäviäkin kokemuksia maailmalta. Turun ensi- ja turvakoti ry:ssä se on tarkoittanut sitä, että ohjaajiksi on päätynyt sitoutuneita ja osaavia ammattilaisia, jotka ovat viihtyneet työssään.
Monelle nuorelle Turun Luolavuorentiellä sijainnut koti on ollut ainoa koti Suomessa, joillekin ainoa koti koko maailmassa.Tatu Iisakkila
Perheryhmäkodin kaltaisessa työssä ei voi välttyä rasismilta, joka on osa suomalaista yhteiskuntaa. Myös jatkuva yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän muutos ja kansainvälisen politiikan suorat vaikutukset turvapaikanhakijamääriin on haasteellista.
Jatkuva työn kehittäminen ja uusien toimintatapojen luominen ovat olleet tärkeä osa perheryhmäkodin työtä. Olemme olleet mukana kehittämässä palvelujärjestelmää vastaamaan paremmin ilman huoltajaa tulleiden nuorten tarpeita yhdessä eri oppilaitosten ja tutkimustahojen kanssa. Suurin kiitos tästä yhteistyöstä Siirtolaisuusinstituutti ry:lle.
Viime vuosina nuorten osallisuus on lisääntynyt kokemustoimijuuden ja vertaistoiminnan kautta. On ollut hienoa huomata, että nuoret ovat kiinnostuneita osallistumaan perheryhmäkodin toimintaan myös sieltä pois muuton jälkeen. Nuoria kiinnostaa perheryhmäkodin kehittäminen ja palvelujärjestelmän edistäminen. Tämän työn hedelmänä yhdistys aloittaa kotiin vietävän aikuistumisen tuen palvelun tarjoamisen nuorille.
Olen työskennellyt perheryhmäkodissa 15 vuoden ajan. Tänä aikana olen saanut kunnian seurata yli 70 nuoren polkua perheryhmäkodista itsenäiseen elämään. Haluan henkilökohtaisesti kiittää kaikkia nuoria, että olette olleet jatkuva innostaja sille, että olemme jaksaneet tehdä työmme paremmin. Haluan kiittää kaikkia ohjaajia, opiskelijoita, harjoittelijoita ja vapaaehtoisia panoksestanne yhteisen asian eteen. Tämä työ ei olisi ollut mahdollista ja näin vaikuttavaa ilman teitä.
Työ kotoutumisen parissa on yhteistyötä eikä perheryhmäkodin työ onnistuisi ilman yhteistyökumppaneita. Suuri kiitos lukuisille yhteistyökumppaneillemme yhteistyöstä nuorten parhaaksi. Turun alueella on vahvaa osaamista ja hyvät verkostot työn tekemiseen.
Kiitos nuorten edustajat, koulut, harrastuspaikat, muut nuorten parissa toimivat organisaatiot, ryhmäkodit ja muut perheryhmäkodit, Vaaka ry, Ehjä ry, Punainen risti sekä Turun NMKY, Työ- ja elinkeinoministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun kaupunki, Ulkomaalaistoimisto ja VARHA, etenkin maahanmuuttajapalvelut.
Perheryhmäkodin toiminta lakkaa. Silti 33 toimintavuotta jää elämään muistoissamme. Jääkööt perheryhmäkotimme toiminnasta mieleen entisen nuoren sanat ”muistakaa halata”. Toiveemme on, että muistaisimme kansakuntana välittää, ymmärtää, tukea, halata ja pitää huolta kaikista nuorista.
Kiitos perheryhmäkodille
Asuin perheryhmäkodissa noin puolitoista vuotta. Muutin tänne helmikuussa 2024. Alusta asti tämä paikka tuntui hyvältä ja turvalliselta. Heinäkuussa perheryhmäkoti sulkeutuu ja samalla päättyy yksi tärkeä jakso elämässäni. Olemme kaikki surullisia siitä, että perheryhmäkoti suljetaan. Täällä on syntynyt paljon kauniita muistoja, jotka jäävät sydämiimme. Tunsimme, että täällä oli turvallinen paikka, paljon turvallisempi kuin kotimaassamme. Saimme tukea arjen kaikissa asioissa koulussa, raha-asioissa ja terveydenhoidossa. Ohjaajat olivat aina apunamme.
Haluan kiittää kaikkia ohjaajia siitä, millaisia te olitte. Te olitte ystävällisiä, kuuntelevia ja ymmärtäväisiä. Loitte meille kodikkaan ja turvallisen ilmapiirin, jossa sai kasvaa, oppia ja saada tukea vaikeina hetkinä. En koskaan tuntenut olevani yksin, sain aina apua ja rohkaisua. Jos joku meistä oli surullinen tai huolissaan perheestään ohjaajat huomasivat sen heti. He kyselivät kuulumisia ja kuuntelivat meitä aidosti. Se sai meidät tuntemaan, että meistä todella välitettiin. Saimme myös mahdollisuuden harrastaa asioita, joista pidimme; jalkapalloa, lentopalloa tai kuntosalilla käyntiä. Ohjaajat auttoivat meitä ilmoittautumaan ja tukivat myös harrastusten kustannuksissa.
Jokaisella lomalla teimme retkiä. Yövyimme mökillä ja matkustimme useita kertoja Helsinkiin. Nuo matkat toivat meille paljon iloa ja kauniita muistoja. Erityisesti minulle jäi mieleen, kuinka ohjaajat kunnioittivat kulttuuriamme ja uskontoamme. Vaikka kaikki heistä eivät olleet muslimeja, he juhlivat Eid-juhlaa kanssamme lämpimästi ja aidosti aivan kuin se olisi ollut heidän oma joulunsa. Se tuntui todella kunnioittavalta ja merkitykselliseltä. Joka Eid meidät vietiin ravintolaan, leikkipaikalle tai elokuviin. Saimme viettää juhlaa yhdessä iloisessa ja arvostavassa ilmapiirissä. Se loi meille tunteen yhteisöstä, perheestä ja siitä, että uskoamme ja tapojamme arvostettiin. Perheryhmäkodissa ei ollut rasismia, kaikki lapset ihonväristä ja taustasta riippumatta olivat samanarvoisia. Kaikkia kohdeltiin oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti.
Erityiskiitos pomolle Tatulle. Hän tuli joka aamu tervehtimään meitä ennen koulua, kysyi kuulumisia ja perheistämme. Hänen läsnäolonsa sai meidät tuntemaan, että kaikki on hyvin ja että me olemme tärkeitä.
Toivon, että jonain päivänä minäkin voin auttaa muita samalla tavalla kuin te autoitte minua ja meitä kaikkia. Oli hetkiä, jolloin nauroimme yhdessä ja hetkiä, jolloin pysähdyin miettimään elämää. Nuo hetket merkitsivät minulle paljon. Kiitos, että olitte osa tätä tärkeää vaihetta elämässäni.
Vaikka lähden nyt kohti uutta, perheryhmäkodin muistot ja ihmiset pysyvät aina sydämessäni. Toivotan teille kaikille kaikkea hyvää ja kiitän sydämestäni tuesta, lämmöstä ja rakkaudesta jota sain.
Lämpimin terveisin,
Zara, entinen asiakas
Miesten kokema lähisuhdeväkivalta on vaiettu aihe
Miesten kokema lähisuhdeväkivalta herättää usein kuulijoissa ennakkoluuloja, vähättelyä, yhteiskunnan normien esiin nostamista tai jopa huumoria. Tämän takia lähisuhdeväkivallasta kärsivät miehet usein hiljenevät oman kärsimyksensä äärellä. Monet myös luulevat, ettei heille ole tarjolla apua.
Vuonna 2023 viranomaisten tietoon tuli Suomessa noin 12 300 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta, joiden aikuisista uhreista naisia oli noin 6 800 (74 %) ja miehiä vajaat 2 500 (26 %). On yleistä, ettei läheskään kaikkeen pari – ja lähisuhdeväkivaltaan haeta apua ja etteivät ne tule viranomaisten tietoon, siksi varsinkin miehiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan laajuutta on haastavaa ymmärtää täysin. Viola ry:n vuoden 2023 tilastojen mukaan miehet kokevat lähisuhteissaan yleisimmin henkistä ja taloudellista väkivaltaa, mutta erilaiset väkivallan muodot kulkevat usein käsi kädessä.
Mies on oletusarvoisesti tekijä ja uhrina jää vaille huomiota
Vähättelyn ja häpeän lisäksi avun hakemista hankaloittaa se, ettei väkivaltaa ja sen eri muotoja tunnisteta. Miehiin myös kohdistuu olettamuksia, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Miehen ei kuulu oletusarvoisesti maksaa yksin perheen kuluja. Töniminen tai läpsiminen ei ole sallittua, vaikka se ei sattuisikaan. Miehen ei kuulu olla aktiivisempi osapuoli seksuaalisesti. Kavereiden näkemistä ei kumppani voi kieltää.
On helpompaa heittää huumoria siitä, että mies on kumppaninsa tossun alla, kuin että nainen ei saa kotona päättää haluamistaan asioista. Tässä tapauksessa termi muuttuukin naisen kontrolloinniksi.
Henkinen väkivalta voidaan laittaa riitelyn piikkiin ja mustasukkaisuuden ajatellaan olevan merkki välittämisestä. Todellisuudessa tilanne tulisi ottaa yhtä vakavasti ja pohtia keinoja tasa-arvoisempaan ja turvallisempaan elämään. Onneksi siinä missä naisillekin, myös miehille on olemassa apua. Avuntarjoajia ovat muun muassa turvakodit, ilmainen keskustelutuki väkivaltatyön avopalveluissa niin yksilöille kuin pariskunnille sekä vertaistukiryhmät.
Turvakodissa mieheen kohdistuva lähisuhdeväkivalta otetaan vakavasti
Turvakodeista ajatellaan usein, että ne ovat tarkoitettu vain naisille tai äideille ja lapsille. Todellisuudessa Suomen lähes kolmestakymmenestä turvakodista muutamaa lukuun ottamatta kaikki ovat tarkoitettu myös miehille. Jos sattuisit epähuomiossa olemaan yhteydessä vain naisille tarkoitettuun turvakotiin, ohjattaisiin sinut sellaiseen, johon myös miehet voivat mennä.
Turvakodissa jokainen asiakas otetaan vastaan yksilönä ja häntä kuullaan luottamuksella. Miehiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta otetaan vakavasti ja tämän takia toivoisimme miesten hakeutuvan rohkeammin avun piiriin, jos kotona ei ole turvallista.
Turvakoti on ympärivuorokautinen, väliaikainen asumismuoto siksi aikaa, kunnes asiakas löytää uuden kodin tai vanhaan kotiin on turvallista palata. Turvakodilla asiakas sitoutuu työskentelyyn, johon kuuluu keskusteleminen väkivaltakokemuksista, asiakkaan tukeminen hänen omissa päätöksissään, sopiviin palveluihin ohjaaminen sekä tiedon lisääminen lähisuhdeväkivallasta ja sitä kautta asiakkaan auttaminen turvallisempaan tulevaisuuteen.
On jokaisen oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti ja elää turvassa. Turvakodilla haluamme olla tukenasi tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Turun turvakodin ohjaajat
Vauvan huono yöuni osuu vanhemman luihin ja ytimeen – Uniohjauksesta apua perheelle
Vauvaperheissä uni, tai etenkin sen puute, on teema, joka puhututtaa aina. Kuulemme kokemuksia ja vinkkejä läheisiltämme, saamme tietoa ammattilaisilta ja erilaisista some- ja tietolähteistä. Miten ihmeessä siis löytää kaiken infon keskeltä juuri omalle perheelle ja vauvalle sopivat tavat? Vauvojen uni on yksi suuri mysteeri ja toisille sopivat toimintatavat eivät välttämättä sovi toisille.
Turun ensi- ja turvakodin vauvaperheohjauksessa tarjotaan maksutonta uniohjausta kaikille alle 2-vuotiaiden lasten perheille. Voit varata ajan uniohjaukseen itse ja yhdessä perheenne kanssa sovimme, tapaammeko toimitiloissamme Luolavuorentiellä, kotikäynnillä vai etätapaamisena. Uniohjauksessa kartoitetaan perheenne kokonaistilannetta: keitä perheeseen kuuluu, missä ja mihin aikaan vauva nukkuu (niin yö- kuin päiväunetkin), millaisia rutiineja nukkumaanmenoaikaan liittyy ja millaisilla tavoilla vauvaa autetaan uneen. Uniohjauksessa kysellään myös vauvan ruokailusta, temperamentista ja kehitysvaiheista. Kartoitamme ympäristöön liittyviä tekijöitä, kuten lämpötilan, äänien ja valon vaikutuksia vauvan uneen. Terveydelliset syyt esimerkiksi
Jokaisella vauvalla on yksilöllinen unentarve
Jokaisella vauvalla on oma yksilöllinen unentarpeensa vuorokaudessa, jonka he pilkkovat erimittaisiin sykleihin: toiset nukkuvat pitkät ja selkeät päiväunipätkät, mutta saattavat heräillä yöllä enemmän, kun taas toiset vauvat nukkuvat yöt levollisesti, mutta päiväunet ovat pikkuisia torkkuja aamusta iltaan. Ja kaikkea siltä väliltä! Vaikka rutiineilla ja rytmeillä on iso merkitys vauvan sisäisen mallin rakentumisessa ja unien ennakoitavuudessa, on vanhemman ja vauvan välisellä vuorovaikutuksella sekä vanhemman omilla asenteilla ja tunteilla vähintään yhtä suuri rooli vauvan unessa.
Yölliset valvomiset ja itkut osuvat vanhemman luihin ja ytimiin – toisilla ahdistuksena ja hätänä, toisilla hermostumisen ja kiihtymisen tunteena. Omasta tunnetilasta ja voimavaroista riippuen vanhempi saattaa auttaa vauvaa uneen hyvinkin vahvoilla ja sitovilla tukikeinoilla tai vastaavasti toiveissa voi olla löytää vauvalle itsenäisemmän nukahtamisen keinoja. Myös vauvat ovat erilaisia: toiset hyötyvät vanhemman läheisyydestä, kosketuksesta ja vahvasta tuesta nukuttamisessa, kun taas toiset vauvat ikään kuin aktivoituvat tai provosoituvat vanhemman vierellä olosta ja hyötyvät enemmän oman tilan saamisesta unta etsiessä.
Pienetkin askeleet voivat helpottaa kuormittavassa tilanteessa
On tärkeää käydä perheessä avointa keskustelua unien ja siihen liittyvien tapojen aiheuttamista tunteista, kun mietitään, millaiset tavat kuhunkin perheeseen sopivat. Kuten edellä mainittu tekstikin jo paljastaa, ei uniohjaajallakaan ole antaa yhtä selkeää ohjenuoraa ”tee näin ja vauvasi nukkuu”. Perheeltä kuullaan muutostoiveet ja tavoitteet, mietitään, millaiset pienimmätkin askeleet toisivat helpotusta kuormittavaan tilanteeseen. Perhe itse asettaa tavoitteet ja pohtii yhdessä uniohjaajan kanssa, millaisia keinoilla ja menetelmillä on valmis lähtemään liikkeelle, jotta johdonmukaisuus on mahdollista. Perheen kanssa sovitaan aina myös seurantatapaaminen, jotta uniohjaajan tuki säilyy muutosvaiheiden keskellä.
Reetta Koivisto,
Vauvaperheohjaaja, Pediatrinen uniohjaaja
Perheryhmäkodin arjen syvät kohtaamiset jättävät ikuisen jäljen
Kello lyö 7.05, kun suljen sosiaalitilan oven. Se naksahtaa kiinni kolahtaen; tavalla, jonka tunnistaisin kaikkien kiinni laittamieni ovien joukosta. Perheryhmäkodissa vallitsee tuttu, lauantaiaamulle tyypillinen hiljaisuus. Keittiön ikkunan edessä, nousevan auringon kajossa, seisoo nuoren ihmisen jähmettynyt siluetti. Sellaisen, joka ei saanut viime yönä unta. Hän ikään kuin odottaa kanssakulkijaa saapuvaksi.
Seisomme vierekkäin ja katselemme, kuinka kaupunki herää uuteen aamuun taivaanrannasta nousevan punakultaisen valon kanssa samaan tahtiin. Tiedän sen tunteen, kuinka unettoman yön jälkeen syvään hengittäessä koko keho värähtää. ”Luulen, että elän vain siksi, että kuolemani aiheuttaisi surua läheisilleni”. Hän ottaa kuvan auringon noususta. Tämän äärellä vietämme ikkunan edessä seisten muutaman tunnin, kunnes nuori lähtee nukkumaan. Jälkikäteen harmittelen, etten osannut auttaa enemmän. Minun olisi pitänyt valita sanani paremmin.
Nuori muuttaa perheryhmäkodista omaan kotiin. Kesä vaihtuu syksyyn, kunnes lumi peittää ikkunasta näkyvän maiseman. Nuori tulee käymään perheryhmäkodissa, kuten missä tahansa lapsuudenkodissa niin kuin monet nuoret ovat tehneet häntä ennen ja tekevät hänen jälkeensä. Hän esittelee puhelimestaan kuvia matkaltaan ystävänsä luo. Ohi vierähtää kuva auringonnoususta. Nuori palaa tähän ja näyttää kuvaa. ”Muistatko tämän? Kun katsottiin yhdessä auringonnousua?”
Työhön perheryhmäkodissa ei tule koskaan valmiiksi. Nuoret opettavat meille huomaamattamme joka päivä, mikä on ihmisen kohtaamisessa tärkeää ja läsnäolossa merkityksellistä. Joskus emme ohjaajina ymmärrä näiden kiteytyvän niihin kaikkein pienimpiin yhdessäolon hetkiin. Me ihmiset olemme lajina itseemme suuntautuneita ja kiinnitämme mielellämme huomiota joko omiin epäkohtiimme tai erinomaisuuksiimme. Nuoret osoittavat aina uudelleen sen, että sillä ei ole mitään merkitystä mitä olemme itse, vaan miten olemme toiselle. Ja tätä kokemusta emme aina voi tavoittaa; sen tavoittaa joskus vain toinen ihminen.
Voin kutsua itseäni äärimmäisen etuoikeutetuksi, sillä olen saanut työskennellä aivan mahtavien nuorten kanssa kaikki nämä vuodet. Nuorilla ei välttämättä koskaan tule olemaan biologisia perheenjäseniä Suomessa, jonka takia perheryhmäkodin ohjaajista muodostuu nuorelle usein erityisen läheisiä ja pysyviäkin suhteita. Olen ollut nuoren toiveesta hänen tukenaan psykiatrin vastaanotolla kuuntelemassa synkimpiä salaisuuksia ja kipeimpiä kokemuksia. Istunut nuoren sängynlaidalla silitellen ahdistusta ja pelkoa pois pimeässä hiljaisuudessa. Olen ollut kutsuvieraana entisen nuoren häissä, joissa perheryhmäkodin ohjaajat esiteltiin häävieraille isinä, äiteinä, setinä ja täteinä; omana perheenä, ylpeinä. Asiakassuhteisiin perheryhmäkodissa muodostuu toisinaan sellaista syvyyttä, jota muualla on vaikeaa tavoittaa. Toivon, että näitä suhteita osataan vaalia, pakolaistaustaisten nuorten ääntä vahvistaa ja heidän asemaansa yhteiskunnassa aidosti, sydämellä tehdyn työn kautta edistää, missä ikinä perheryhmäkotityö jatkuukin.
Pian suljen oven ja se kolahtaa kiinni takanani. Tulen muistamaan tuon kolahduksen kaikkien kiinni laittamieni ovien joukosta.
Maria Iisakkila,
Ohjaaja, perheryhmäkoti
Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkodin toiminta päättyy 31.7.2025
Yhdistyksen ylläpitämän perheryhmäkodin toiminta päättyy heinäkuun lopussa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen perheryhmäkotipalvelujen kilpailutuksen myötä. Yhdistyksen tarjoama palvelu jäi kilpailutuksessa sijalle kolme.Vuonna 1992 toimintansa aloittanut perheryhmäkoti on ollut lähes kahdensadan ilman huoltajaa Suomeen saapuneen nuoren koti Turussa 33 vuoden ajan. Perheryhmäkodin kokenut työryhmä on vuosia ollut kehittämässä perheryhmäkotien ja yksin maahan tulleiden alaikäisten kanssa tehtävää työtä Suomessa ja Varsinais-Suomen alueella.Suurin osa parhaillaan yhdistyksen perheryhmäkodissa asuvista nuorista muuttaa kesällä omiin koteihinsa ja muutama alaikäinen nuori Turkuun avautuvaan uuteen perheryhmäkotiin.Turun ensi- ja turvakoti ry jatkaa toimintaansa kohderyhmän parissa Turun alueella kotiin vietävän Aikuistumisen tuen palvelun osalta.Lisätietoja:
Perheryhmäkodin lähijohtaja Tatu Iisakkila, tatu.iisakkila@tuentu.fi
Toiminnanjohtaja Heli Paasio, heli.paasio@tuentu.fiLue lisää aiheesta
Perheryhmäkoti on auttanut pakolaisnuoria kotoutumisessa Turussa jo 30 vuotta
Älä väheksy itseäsi – maailma tarvitsee hyvyyttäsi nyt
Oletko koskaan kohdellut itseäsi ankarammin kuin ketään muuta? Kun uskot olevasi arvoton ja mitätöit itsesi, teet itsellesi vääryyttä. Mutta juuri nyt, enemmän kuin koskaan, maailmassa tarvitaan hyvyyttäsi – älä piilota sitä itseltäsi tai muilta.
Hyvyyttäsi tarvitaan nyt, juuri kun itse siihen vähiten uskot ja kun vähättelysi itseäsi kohtaan saavuttaa koomiset mittasuhteet.
Kuinka voi ihminen hyökätä itseään vastaan noin varmaotteisesti ja järkähtämättä lyöden lujasti pistimen omaan rintaansa silmääkään räpäyttämättä. Samalla kuuntelet oman kuolemasi vaimeaa urinaa, joka kumpuaa kehon kaunaisista onkaloista kuin muinaisen dinosauruksen valitus maailman tuhoutuessa sen ympäriltä.
Miten voi ihminen nujertaa itsensä yhdellä lauseella uskoen sen mielipuoliseen väitteeseen omasta mitättömyydestään ja seisoa kuin huutolaislapsi orjahuutokaupassa toivoen itsestään mahdollisimman alhaista hintaa. Kuinka suloista on kuulla oma arvottomuutensa: myyty pilkkahinnalla. Sitten antaa tuskan asuttaa jokainen solu, pettää itsensä ja heittäytyä kielekkeeltä viimeiseen pudotukseen ja nähdä vastaan kiitävä maa juuri ennen kuolemaa.
Sinua voitaisiin syystäkin syyttää kunnianloukkauksesta itseäsi kohtaan. Mutta sekään tuskin auttaisi sinua muuttamaan ajatuksia itsestäsi. Siinä seisot etkä muuta voi. Et ala peruuttelemaan. Siinä pysyt minkä sanoit, periaatteen ihminen. Tiukka katse eteen, kurjuuden kuningas tai kuningatar.
Itsepintaisuutesi on mykistävää. No mutta saahan sitä ihminen olla mitä on tai mitä haluaa. Ei sinua vaadita luopumaan suhtautumisestasi. Pidä hyvänäsi, kunhan et unohda, että sinun hyvyyttäsi tarvitaan nyt. Sen asian hylkäämiselle sinun on turha etsiä tekosyitä ja ylipäätään mitään toinen toistaan onnettomampaa selitystä.
Eikä sinulla ole oikeastikaan mitään muuta annettavaa kuin hyvyytesi. Kaikki muu on varkautta ja anastamista, itsepetosta ja mielenvikaisuutta. Niiden taakse on turha piiloutua, ne paikat tiedetään jo ja ne on tehty pelkistä kuivista oljista, jotka tuhoutuvat leppoisasta tuulestakin, joten miten olisi?
Kirjoittaja on lähisuhdeväkivaltatyö Pilarin kriisi- ja väkivaltatyön asiantuntija Timo Aarnivala, joka kannustaa jokaista luopumaan liiallisesta omasta mitätöivästä ajattelusta ja tunnistamaan oman hyvyyden. Jokaisella ihmisellä on arvoa ja myös annettavaa muille kanssakulkijoille.
Kohti väkivallatonta ja turvallista elämää – turvasuunnitelmasta apua lapsille ja aikuisille
Jokaisen turvakodin asiakkaan taustalla on omanlainen polku ja yksilöllinen tarina. Myös turvakotijakson jälkeen jokainen heistä määrittää itse elämänsuuntansa. Turvakotityön tavoitteena ei ole erottaa pareja tai perheitä, vaan ohjata asiakkaita turvalliseen ja väkivallattomaan elämään antamalla tietoa ja tukea, sekä kertomalla mahdollisista vaihtoehdoista.
Suuri osa asiakkaistamme hakeutuu turvakotiin kumppanin väkivaltaisuuden takia, mutta myös muissa lähisuhteissa tapahtuva väkivalta on yleistä. Monet asiakkaamme toivovat itselleen uutta turvallista kotia turvakotijakson jälkeen, mutta myös vanhaan kotiin väkivallan tekijän luo palaaminen on yhtä tavanomaista. Tutkitusti väkivallan tekijän luokse palaavalla asiakkaalle on kuitenkin merkittävästi suurempi riski joutua uudestaan väkivallan kohteeksi.
Turvakodissa olo on vapaaehtoista, mutta ammattilaisina kannustamme asiakkaitamme pysymään turvakodilla vähintään viikon, jotta omaan tilanteeseen saisi etäisyyttä. Tällöin suurimmissa tunteiden ristiriidoissa ei joutuisi selviämään yksin, vaan ammattilaisten apu olisi lähellä. Päättää asiakas sitten palata vanhaan tai muuttaa uuteen kotiin, pyrimme auttamaan järjestelyissä ja väkivallan tekijän kanssa kommunikoinnissa, jotta turvakotijakson jälkeen väkivallan uhkaa ei enää olisi.
Turvasuunnitelma lisää hallinnan tunnetta ja valmiutta toimia
Yksi väkivaltaa ehkäisevistä keinoista on turvasuunnitelma, jossa pohditaan yhdessä asiakkaan kanssa hänen turvallisuuttansa lisääviä tekijöitä. Nämä voivat olla esimerkiksi avuntarjoajien puhelinnumeroiden sekä 112- sovelluksen lisääminen puhelimeen tai merkkisoiton sopiminen läheisen kanssa.
Kotiin suunniteltavia turvallisuustoimia voivat olla turvalukon asentaminen, lukkojen uudelleen sarjoittaminen tai osoitteen salaaminen. Lisäksi väkivaltaisen käytöksen tunnistaminen tarpeeksi ajoissa on tärkeä turvallisuutta lisäävä tekijä. Tällaisia merkkejä ovat esimerkiksi lisääntynyt päihteiden käyttö, kiihtynyt puhe, käsien puristaminen nyrkkiin, tietynlainen ilme tai kasautunut stressi.
Lisäksi mahdollisten poistumisreittien suunnittelu väkivaltatilanteen sattuessa, sekä turvalaukun valmiiksi pakkaaminen ovat hyviä turvatoimia. Turvalaukkuun on hyvä varata rahaa, vaihtovaatteet, hygieniatarvikkeita, vara-avaimet kotiin sekä autoon, tärkeät asiakirjat sekä lääkkeet. Kotiin palaavalle asiakkaalle suositellaan myös aina ajanvaraamista kriisi- ja väkivaltatyön avopalveluihin. Näin pyrimme varmistamaan tuen ja avun jatkumisen turvakotijakson jälkeen.
Tavoitteemme on, että jokainen ymmärtäisi olevansa väkivallattoman ja turvallisen elämän arvoinen
Muutoksen avaimet ovat asiakkaan käsissä
Asiakkaan palaaminen väkivallantekijän luokse saattaa herättää niin läheisissä kuin työntekijöissä monenlaisia tunteita, kuten huolta, surua, pelkoa, turhautumista ja hämmennystä. Moni asiakkaan tilanteesta huolta tunteva toivoisi, että voisi valita turvallisemman vaihtoehdon asiakkaan puolesta.
Pysyvää muutosta ei kuitenkaan saada aikaan, ellei päätös lähde asiakkaasta itsestään. Riippumatta siitä minkä polun asiakas valitsee, turvakotityöskentelyn tavoitteena on, että väkivallan kokija- ja tekijä saavat tarvitsemansa avun ja väkivalta saadaan loppumaan. Ja jos väkivaltaa ei yhden turvakotijakson avulla loppumaan, saa turvakotiin aina tulla uudestaan.
Tavoitteemme on, että kunnioittavan ja hyväksyvän kohtaamisen kautta asiakkaan arvostus itseään kohtaan vahvistuisi niin, että jonain päivänä hän ymmärtäisi olevansa väkivallattoman ja turvallisen elämän arvoinen.
Turun turvakodin ohjaajat
Näin teet turvasuunnitelman uhkaavien tilanteiden varalle:
Elementti ohitettu