Turun ensi- ja turvakoti ry:n pakolaisnuorten kotoutumista tukeva perheryhmäkoti täyttää marraskuussa 30 vuotta ja on samalla vanhin toiminnassa oleva perheryhmäkoti Suomessa. Perheryhmäkodin toiminta-ajatuksena on tarjota oleskeluluvan saaneille ilman huoltajaa maahan tulleille alaikäisille nuorille turvallinen ja kodinomainen ympäristö, joka auttaa kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Järjestötoiminnan ketteryyttä kuvastaa, kuinka yhdistyksessä 1980-luvulla alkanut nuorisokoti muuntui miltei kuukaudessa pakolaisnuorten kotouttamistoiminnaksi vuonna 1992. Toiminnan nopeaa aloittamista toki helpotti se, että yhdistyksellä oli sopivat tilat ja henkilökunta jo olemassa.
– Kun nuorisokotitoiminta lakkautettiin, meni noin kuukausi, kun samoissa tiloissa asui jo kuusi somalipoikaa ja pian perheryhmäkodin kahdeksan paikkaa olivat täynnä, muistelee jo eläkkeellä oleva, mutta yksikön toiminnassa alusta alkaen mukana ollut ohjaaja Tiina Punta-Uhmavaara.
Paras tuki on tavallinen arki
Tilanne oli nuoriskodin ohjaajille tuttu ja tuntematon yhtä aikaa. He olivat tottuneet toimimaan nuorten kanssa, mutta nyt kyseessä olivat erityisen haavoittuvat, kotimaansa taakse jättäneet ja traumatisoituneet nuoret ihmiset.
– Lähdimme siitä ajatuksesta, että nuoret ovat tavallisia nuoria ja selviämme heidän kanssaan elämällä ihan tavallista arkea. Näin tehtiin, ja niin lähti käyntiin kodinomainen perheryhmäkoti, sanoo Punta-Uhmavaara
Nuoret asuvat perheryhmäkodissa noin 18-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen he muuttavat omilleen. Jokaisella nuorella on perheryhmäkodissa oma huone, mutta he tekevät yhteisissä tiloissa ruokaa ja viettävät yhteistä aikaa – aivan samoin kuin perheessä. Henkilökunta eli ohjaajat vastaavat nuorten asumisesta, kasvatuksesta ja ohjauksesta.
Toiminta kehittyy, mutta ydintyö pysyy
Perheryhmäkodin toiminnan lähtökohtana on alusta alkaen ollut tarjota nuorille turvallinen koti, sujuva arki ja tuki kotoutumiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Toimintaa on kehitetty paljon vuosien aikana, ohjaajien määrää lisätty ja paikkaluku laskettu seitsemään, mutta ydintyö on kuitenkin mielestäni pysynyt ennallaan, sanoo Punta-Uhmavaara.
Tiina Punta-Uhmavaara
Perheryhmäkodin pitkäaikaista toimintaa on tukenut myös yksikön loistava sijainti Turun keskustan kupeessa sekä Turun kaupungin tarjoamat erilaiset kouluvaihtoehdot, jotka tukevat nuorten sopeutumista.
Nuorten ohjaamisen haasteet eivät juurikaan ole vuosien aikana muuttuneet Punta-Uhmavaaran mukaan. Nuoret tulevat monista eri maista ja taustat ovat hyvinkin erilaisia. Osalla nuorista on ollut mahdollisuus kotimaassaan koulutukseen, toisilla koulutusta on taas vähän tai ei lainkaan.
Pakolaisten määrä jatkaa kasvuaan
Tiina Punta-Uhmavaaran huolehtivien ja jämäköiden käsien kautta suomalaiseen yhteiskuntaan on kulkenut ainakin 150 nuorta vuosien aikana.
– Mieleen on jäänyt paljon iloisia ja mukavia muistoja eri vuosikymmenten ajalta. Vaikuttavinta on ollut, kun on saanut kutsun perheryhmäkodista lähteneen nuoren ylioppilas- tai valmistujaisjuhlaan. Tai kun yksikössä asunut nuori on tullut tervehtimään oman lapsensa kanssa.
Perheryhmäkodin kaltaista työtä tullaan todennäköisesti tarvitsemaan nykyisessä maailmantilanteessa myös tulevaisuudessa.
– Kriisit eivät valitettavasti näytä maailmassa loppuvan ja pakolaisten määrä jatkaa kasvuaan, toteaa perheryhmäkodin nykyinen lähijohtaja Tatu Iisakkila.
Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkoti juhlistaa 30-vuotista taivaltaan kutsuseminaarin merkeissä 9.11.2022.
Lue lisää:
