Elämän epäreilut lähtökohdat eivät määritä tulevaisuutta

Jokaisen tarina on erilainen. Kasvamme tähän yhteiskuntaan erilaisista lähtökohdista ja erilaisin eväin varustettuina. Joskus lähtökohdat ovat epäreilut. Kaikille turvallinen koti, taloudellisesti vakaa arki tai päihteetön kasvuympäristö eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Kun elämä alkaa turvattomuuden, päihteiden tai jatkuvan selviytymisen keskellä, oman tulevaisuuden rakentaminen voi tuntua vaikealta. Muutos on silti mahdollinen oikeanlaisen tuen avulla.

Avopalvelu Olivian Pidä kiinni® -hoitomallin yhteisöryhmässä asiakkaat pohtivat yhdessä omaa toipumismatkaansa: millaista elämä oli ennen muutosta, mikä toipumisessa oli vaikeinta, mikä auttoi eteenpäin ja mitä muutos on mahdollistanut.

Ennen muutosta

Yhteisön jäsenten mukaan elämä ennen toipumista oli usein täynnä päihteiden käyttöä, turvattomuutta, rikoksia, vankilakierteitä, pelkoa, ahdistusta ja vaikeita ihmissuhteita. Moni kuvasi eläneensä jatkuvassa selviytymistilassa, jossa tunteiden käsittelyyn ei ollut keinoja ja arki oli kaoottista sekä ennakoimatonta.

Päihteet hallitsivat elämää, ihmissuhteet pyörivät usein niiden ympärillä ja usko muutoksen mahdollisuuteen oli vähäinen.

Osa yhteisön jäsenistä kertoi väsyneensä rikoksiin, tuomioihin, yksinäisyyteen ja siihen, ettei elämä sellaisenaan enää tuntunut kestettävältä. Monelle myös tieto raskaudesta ja tulevasta vanhemmuudesta herätti halun muutokseen ja antoi sille suunnan.

Toipumisen vaikeat vaiheet

Toipumisen alku ei ollut helppo. Siihen liittyi vieroitusoireita, vaikeita tunteita, pelkoa, traumaattisia muistoja sekä vanhoista ihmissuhteista ja toimintamalleista irrottautumista. Erityisen haastavaksi koettiin tunteiden kohtaaminen ilman päihteitä sekä täyspäihteettömän elämän hyväksyminen.

Vähitellen elämä alkoi kuitenkin muuttua. Päihteettömyyden tuen myötä arki vakautui ja turvallisuuden tunne vahvistui.

Yhteisön jäsenet kuvasivat saaneensa elämäänsä säännöllisen arjen, kodin, uusia ystäviä, läheisempiä ihmissuhteita sekä paremman fyysisen ja psyykkisen voinnin.

Monelle merkityksellisintä oli mahdollisuus olla aidosti läsnä omalle lapselleen.

Mitä muutos mahdollisti?

Tänään moni kuvaa elämäänsä rauhalliseksi, turvalliseksi ja hyväksi. Useat kertovat kokevansa ensimmäistä kertaa olevansa riittäviä sellaisina kuin ovat.

He uskovat kykyynsä rakentaa itselleen ja lapselleen turvallinen tulevaisuus.

Yhteisön jäsenten kokemukset muistuttavat siitä, että vaikka elämän lähtökohdat voivat olla epäreilut, ne eivät määritä tulevaisuutta. Oikeanlaisella tuella on mahdollista löytää uusia keinoja selviytyä, vahvistaa vanhemmuutta ja rakentaa vakaata arkea – sellaista elämää, johon jokaisella on oikeus.