Vaikka tämä on tarina, on se kokemuksiin perustuvana täyttä totta. Kertomuksen päähenkilöt ovat pienen pieni edustus siitä isosta joukosta ihmisiä, joita koko Suomessa toimi viime vuonna 510, Lounais-Suomessa 83 ja Turussa 52. Heitä kuvaillaan asiakaspalautteissa muun muassa sanoin aivan ihana, asiantunteva, ystävällinen, mahtava, lämmin ja korvaamaton tuki – He ovat Rikosuhripäivystyksen (RIKU) vapaaehtoisia Turun palvelupisteeltä.
Rikosuhripäivystyksen Lounais-Suomen aluetoimiston vapaaehtoiset Marjaana, Katariina, Kirsi ja Eila kertovat, mitä tarkoittaa vapaaehtoistyö RIKU:ssa.
Marjaana kävi RIKU:n peruskurssin loppuvuodesta 2021 ja aloitti toiminnassa vuoden 2022 alusta. Juridisen taustansa vuoksi RIKU tuntui Marjaanalle omannäköiseltä valinnalta vapaaehtoistyölle, joskin toiminnan perusteellinen peruskoulutus olisi hyvinkin riittänyt pohjaksi vapaaehtoistyölle.
Lyhyessä ajassa Marjaana on ehtinyt saada kokemusta puhelinpäivystäjänä Rikosuhripäivystys 116 006 -puhelinpalvelussa sekä tukihenkilönä. Puhelinpalvelussa vapaaehtoinen on vuorossa tavallisesti kahdesta kolmeen tuntiin ja vuoro on hyvin intensiivinen.
– Aluksi ihmettelin, miksi puhelinvuorot ovat lyhyitä, mutta ymmärsin sen pian. Puhelimessa saa kuunnella valppaana ja aistit herkillä päästäkseen kiinni ihmisen tarinaan. Sitten selvitellään, mitä soittaja tarvitsee, mistä päin Suomea hän on ja mitä palveluja paikkakunnalla on.
Katariina on ollut RIKU:n toiminnassa vuodesta 2019 alkaen puhelinpäivystäjänä, chatissä ja tukihenkilönä. Nuorena hän toimi vuosien ajan SPR:n vapaaehtoisena, mutta opintojen, työelämän ja perheen täyttäessä elämän, työ SPR:ssä loppui. Lasten kasvaessa hän näki lehti-ilmoituksen Rikosuhripäivystykseen etsittävistä uusista vapaaehtoisista ja päätti hakeutua siltä istumalta peruskurssille.
– Minulle erityisen mieluisia ovat olleet kouluvierailut. Käyn kertomassa oppilaille Rikosuhripäivystyksen toiminnasta.
Katariina on ilmoittautunut myös ”valmiuteen” eli häntä voidaan kysyä toimintaan poikkeustoimien aikana. Tällaisia valmiustilanteita voivat olla esimerkiksi terrori-iskut tai muut vastaavat laajat väkivaltatilanteet sekä erilaiset tietomurrot ja kyberhyökkäykset, joihin liittyy suuri määrä uhreja ja uhrien läheisiä.
Työ on mielenkiintoista ja kivaakin, vaikka ollaan raskaiden asioiden äärellä. Tekisin mielelläni enemmänkin, jos ehtisin.
Kirsi juhlii tänä vuonna kymmenettä vuottaan RIKU:n vapaaehtoistyöntekijänä. Hän on työskennellyt puhelinpäivystyksessä, tukihenkilötoiminnassa sekä tehnyt kouluvierailuja perusopetukseen ja valinnaisaineopiskelijoille. Rikosuhripäivystyksessä ei ole tavatonta, että henkilö vapaaehtoistyön myötä voi siirtyä tehtävään, josta maksetaan myös palkkaa. Kirsi on yksi heistä.
Ensimmäisen kerran Kirsi kuuli RIKU:sta jo opiskeluaikana, kun kurssikaveri toimi vapaaehtoisena. Silloin ei vielä ollut ajankohtaista lähteä mukaan, mutta lasten kasvaessa ja työtilanteen salliessa alkoi ajatus vapaaehtoistyöstä puhutella.
– Oli tarve päästä haastamaan itseään. Selvitin tarkemmin vaihtoehtoja ja RIKU:n organisaatio vaikutti kiinnostavalta, koska se nojaa niin voimakkaasti vapaaehtoisiin. Ajattelin, että vapaaehtoisista varmaan huolehditaankin hyvin.
Eila aloitti vapaaehtoistyön rikos- ja riita-asioiden sovittelijana, jossa kohtasi tilanteiden eri osapuolia. Sovittelutoimisto ja RIKU järjestivät yhteisiä koulutuksia, joiden kautta RIKU:n toiminta tuli tutummaksi.
– Rikoksen uhrin näkökulma kiinnosti, kertoo Eila.
Tuosta peruskurssille hakemisesta on kulunut yli 20 vuotta. Eila muistelee, että aiemmin puhelinpäivystystä tehtiin yksin tai toisen vapaaehtoisen kanssa aina viisi tuntia kerrallaan. Nykyään vapaaehtoiset voivat päivystää kotoa käsin ja linjalla on aina myös RIKU:n työntekijä. Jokainen puhelinvuoro aloitetaan ja päätetään keskustelulla työntekijän kanssa. Mutta millaista Eilan mielestä puhelinpäivystäjän työ on?
– Usein riittää, että kuuntelee, on soittajalle läsnä. Välillä asiakkaat toivovat ihan konkreettisia neuvoja, miten asiassa edetä ja mihin ottaa yhteyttä.
Monipuolisesti innostava vapaaehtoistyö
Asiakkaiden palaute ja kiitollisuus on selkeästi merkittävin innostaja, jonka vuoksi halutaan antaa omaa aikaa muiden hyväksi ja jatkaa toiminnassa mukana. Myös työn merkityksellisyys, joka syntyy toisten auttamisesta ja vaikuttamisesta yhteiskunnan kehitykseen, on tärkeää.
– Tulee hyvä mieli, kun huomaa pystyvänsä auttamaan. Välillä ihan hämmästyttää ihmisten kiitollisuus, kun itse ei koe tuoneensa niin suurta muutosta kuin mistä palaute kertoo, Marjaana pohtii.
– Ihmiset ovat valtavan kiitollisia ja helpottuneita saamaansa tukeen etenkin, kun rikosprosessi päättyy, vahvistaa Kirsi.
Ihmisen kohtaamistaidoilla ja maalaisjärjellä pääsee pitkälle. Ihmeiden tekijä ei tarvitse olla, kunhan on aikaa ja auttamisen halua”.
Kirsi löysi RIKUsta vapaaehtoistyön, jossa on päässyt haastamaan itseään. Hänen mukaansa työ on monipuolista. Jokainen puhelu, tukisuhde ja kohtaaminen on erilainen.
– Kuinka erilaisia ihmisiä tässä työssä voikaan kohdata. Nämä seikat ovat opettaneet minulle ennen kaikkea uskallusta kohdata, kuunnella ja ottaa vastaan haavoittuvassa asemassa olevan rikoksen uhrin vaikeankin kokemuksen.
Uusien asioiden oppiminen on jatkuvaa. Toimintaympäristön laajentuessa ja monimuotoistuessa syntyy uudentyyppistä rikollisuutta, johon viranomaiset, lainsäätäjät ja auttajatahot pyrkivät yhdessä vastaamaan. Työ Rikosuhripäivystyksessä tarjoaa mielenkiintoisen näköalapaikan yhteiskunnan ja oikeuslaitoksen toimintaan, rikosprosessin kulkuun ja käytänteisiin, viranomaistoimintaan ja auttamistahoihin.
Keskipisteenä ovat ihmisyys, kohtaaminen ja syvemmän ymmärryksen kehittyminen. Tilanteet ovat usein vaikeita, kun asiakas kipuilee ehkä elämänsä suurimman kriisin keskellä.
– Suhtautumistavan löytäminen on tärkeää. Minua on helpottanut ymmärrys siitä, etten voi tehdä tekemättömäksi sitä, mitä on tapahtunut. En voi pelastaa ketään tapahtuneelta, mutta voin kulkea ihmisen rinnalla ja tukea häntä ratkaisuissa, jotka jokainen itse valitsee tehdä, kiteyttää Kirsi.
Kokemuksia, kohtaamisia ja kannattelua
Lähtökohtaisesti vapaaehtoistyö yhdistää samanhenkisiä ihmisiä toisiinsa ja moni kaveruus on syventynyt ystävyydeksi. Peruskurssi, ryhmätyönohjaukset, vapaamuotoiset tapaamiset, koulutukset, reissut ja RIKU:n muut tapahtumat tiivistävät erilaisista taustoista tulevia vapaaehtoisia yhteen.
– Olen tavannut ihmisiä, joita en muuten olisi tavannut ja saanut kokemuksia, jotka olisivat muuten jääneet kokematta, miettii Eila.
Myös RIKU:n työntekijät, joiden puoleen voi kääntyä aina kysymään tai purkamaan ajatuksia, saavat vapaaehtoisilta kiitosta. Vapaaehtoisena kokee tulevansa arvostetuksi ja olo on turvallinen ja kannateltu.
– Tuntuu hyvältä, kun vaikka oikeudenkäynnin jälkeen vielä soitetaan ja kysytään, miten meni. Tällaiseen en ole missään muualla aiemmin törmännyt, Marjaana kiittelee.
Eilan, Kirsin, Katariinan ja Marjaanan mukaan RIKU:ssa tehtävä vapaaehtoistyö on antoisaa ja samalla vaativaa. Oman elämän tulisi olla kunnossa, muuten työ käy liian raskaaksi. Jo peruskurssi vie aikaa, joten toimintaan tulee voida sitoutua. Mutta vapaaehtoistyötä vielä miettiville heillä on selvä vastaus: Ehdottomasti kannattaa aloittaa ja lähteä rohkeasti mukaan! Jokaiselle löytyy varmasti oma tapa auttaa.
| Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa mm. tuottamalla matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita. Tukipalvelut perustuvat ammatillisesti ohjattuun vapaaehtoistyöhön. Rikosuhripäivystyksellä on kaikkiaan 31 palvelupistettä ympäri Suomen. Turun palvelupisteessä palveltiin viime vuoden aikana kaikkiaan 1 543 asiakasta, joista puhelinpalvelussa 485, chat-keskusteluina 116 ja tukisuhteessa 613. RIKUn palveluun hakeudutaan tyypillisimmin rikosten vuoksi, jotka liittyvät lähisuhdeväkivaltaan, muihin pahoinpitelyihin, seksuaaliväkivaltaan, ryöstöihin, henkirikoksiin, omaisuusrikoksiin, kunniaan kohdistuviin rikoksiin, häirintään ja vainoamiseen. |
