Vapaaehtoistoiminta on tärkeä osa järjestömme toimintaa. Turun ensi- ja turvakoti ry:ssä toimii viikoittain useita vapaaehtoistyöntekijöitä erilaisissa rooleissa toimintayksiköiden arjessa. Vapaaehtoiset tuovat asiakastyöhön paitsi lisäkäsiä, energiaa ja innostusta ammattilaisten avuksi, myös asiakkaille tunteen siitä, että heidän elämänsä on tärkeä ja merkityksellinen myös auttavan organisaation ulkopuolella.
Koska asiakasryhmiimme kuuluu vaikeita, jopa traumaattisia tilanteita elämässään kokeneita ihmisiä, on tärkeää, että organisaation kaikki toimijat saavat riittävän tuen ja koulutuksen toimintansa toteuttamiseen. Turun ensi- ja turvakodin vapaaehtoisille järjestettiin viime keväänä koulutus traumainformoidusta työotteesta ja siitä, miten vapaaehtoiset pystyvät hyödyntämään taitoa asiakkaidemme kanssa.
Mikään alla olevista ohjeista ei poikkea siitä, miten meidän kaikkien tulisi kohdata jokainen vastaantulija elämänpolullamme
Yleisenä ohjeena on, ettei ihmisiä kuulu kohdata heidän taustojensa kautta, olivat ne minkälaisia tahansa. Loppujen lopuksi, mikään alla olevista ohjeista ei poikkea siitä, miten meidän kaikkien tulisi kohdata jokainen vastaantulija elämänpolullamme.
Traumainformoitu työote ymmärtää, miten vaikeat elämänkokemukset voivat vaikuttaa elämään
Traumainformoidulla työotteella tarkoitetaan traumataustan vaikutusten huomioimista ja traumamekanismien tiedostamista asiakkaan kanssa työskennellessä. Traumainformoidulla työotteella ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että asiakkaat tulisi kohdata ainoastaan heidän traumataustansa kautta, mutta tietoisuus trauman vaikutuksista auttaa vähentämään väärinymmärryksiä tilanteissa, joissa ihminen toimii vastoin odotuksia. Lisäksi se auttaa ymmärtämään asiakkaan sen hetkistä toimintakykyä ja auttaa varautumaan mahdollisiin yllättäviin tilanteisiin.
Traumaa ei voi aina nähdä ihmisestä päällepäin, mutta esimerkiksi käytöksen piirteet kuten ylikorostuneisuus, epätietoisuus, miellyttämisen tarve, jatkuva pahoittelu, huomattavat mielialojen vaihtelut sekä vahvat tunneilmaisut voivat kertoa traumatisoitumisesta. Myös voimakas tarve kontrolloida tilanteita ja kyvyttömyys tunnistaa omia tai muiden tarpeita voivat olla merkkejä traumasta. Trauma näyttäytyy jokaisella yksilöllisellä tavalla. Yhdellä se voi näkyä ylivirittyneisyytenä, toisella taas lamaantumisena ja sulkeutumisena. Traumatisoituneen tuntema häpeä ja pelko voivat lisätä haasteita tunnistaa omaa arvoaan tai uskoa ansaitsevansa hyvää.
Tietoisuus trauman vaikutuksista auttaa vähentämään väärinymmärryksiä tilanteissa, joissa ihminen toimii vastoin odotuksia
Lapsessa trauma voi näkyä tunteiden säätelyn häiriöinä eli äkillisinä, hallitsemattomina tunteenpurkauksina, uhitteluina tai vastahakoisuutena. Se voi näkyä myös pysyvinä pelkotiloina, kuten impulsiivisuutena, unihäiriöinä tai motorisena levottomuutena. Lapsi voi välttää läheisyyttä ja katsekontaktia tai torjua myönteisiä kokemuksia muun muassa rikkomalla lelujaan tai jopa vahingoittamalla itseään. Traumatisoituneet lapset voivat tuntea tarvetta hoivata muita perheenjäseniään tai he saattavat kiintyä hyvin nopeasti vieraaseen aikuiseen. Kuten aikuisten kohdalla, myös lapsissa trauman näkyminen on hyvin yksilöllistä.
Miten kohdata traumatisoitunut henkilö
Kuuntele, ole läsnä ja pysy rauhallisena. Pidä kiinni lupauksista, pyydä anteeksi, jos sille on tarve ja käytä tilannetajua kertoessasi omia kokemuksia. Oman kokemuksen kertomisen tai neuvon antamisen sijaan kuuntelu on tärkeämpää.
Tämä onkin muistutus kaikille läsnäolosta, toisen kuuntelusta sekä kunnioittavasta ja huomaavaisesta käytöksestä muita kohtaan. Emme koskaan voi tietää, minkälaista taistelua toinen käy elämässään tai kuinka suuren taistelun hän on juuri voittanut.
